Julie Johnson - Ikiaikaiset

Ikiaikaiset - trlogia on Julie Johnsonin käsialaa. Se kertoo maailmasta, jossa Sodan repimässä Anwynissa taikuus on vitsaus ja puoliveristen haltijoiden kohtalona on kuolema. Rhya on yksi puoliverisistä, joka on joutunut piilottelemaan ja pakenemaan vihollisilta kunnes kohtalo tuo hänen eteensä uuden tulevaisuuden. Rhyan sisällä piilee ikiaikaisen voima.

Kirjailijan kotisivut

Kirjat:

1. The Wind Weaver (suom. Tuulenkutoja, 2026)

2. The Sea Spinner (suom. Merenkehrääjä, 10/2026)

3. The Realm Reaper (Julk. 2026, suom. 2027)

Tuulenkutoja

Rhys on kasvanut sodan keskellä. Hän on paennut julmia sotilaita kauan kunnes hänet saadaan kiinni ja hänen on odotettava julmaa kohtaloaan. Hänet päätyy kuitenkin pelastamaan julma ja kivikasvoinen komentaja. Yhdessä miehen kanssa Rhys lähtee pakomatkalle kohti hänelle ennestään tuntemattomia maita ja samaan aikaan mystinen ikiaikaisen kyky hänen sisällään odottaa vapautumistaan. Rhysin on opittava lisää voimistaan vaaran vaaniessa joka nurkalla. Eikä tilannetta helpota kitkerät välit mystisen komentajan kanssa...

Ohhoh. Melkoinen oli tämä. Siis luin tämän päivässä koska en vaan malttanut laskea tätä käsistäni. Perinteisestihän tässä on taas yksi onneton reppana, jolla on kykyjä ja niistä pitäisi saada selvää samalla kun pitäisi vielä taistella itsensä vaarojen läpi mystisen komentajan seurassa, joka kohtelee häntä kuin ilmaa. Tässä on tietenkin perinteisen enemies to loversin ainekset kasassa, ja sitähän me rakastetaan. Jotenkin tämä maailma imaisi mukaansa ja kun seuraan liittyy vielä mystisen grumpyn komentajan "Tuonen" kekälekilta niin ai että. Rakastin tämän kirjan nokkelaa dialogia ja paikoitellen vähän härskiäkin huulenheittoa ja nauroin luvattoman paljon tämän kirjan kanssa. Jac oli yksi sivuhahmoista ja hänestä tuli kyllä lähes välittömästi yksi mun lempihahmoista, tietäjät tietää. Tämähän on ihan äärimmäistä slow burnia alusta loppuun saakka eikä tässä päästä itse asiaan juuri laisinkaan mikä oli turhauttavaa ja samalla hyvinkin kutkuttavaa koska onpahan mitä odotella seuraavassa osassa. Hahaa. Tässä oli hienosti rakennettu maailma ja maltillinen maailmanrakennus, upeita hahmoja, seikkailuita, roihuavia tunteita ja lopussa paukutellaan juonellisesti sellaista jännitysnäytelmää, että ihan sydän hakkasi. Viihdyin todella. Huikeaa romantasiaa enkä malta odottaa seuraavaa osaa.

Sarah J. Maas - Hopealiekkien valtakunta

Sarjan ainakin tällä erää viimeinen osa kertoo Nestan ja Cassianin tarinan. Traumaattisia kokemuksia kokenut säpäkkä Nesta ei tee omasta eikä Cassianin elämästä helppoa, mutta muiden pakottamana Nesta muuttaa rähjäisestä asunnostaan yhteen Rhysin asunnoista ja joutuu asettelemaan elämäänsä uusiin uomiin. Matkalla hän tutustuu siipensä menettäneeseen Emerieen ja papittareen nimeltä Gwen, ja alkaa kerätä voimiaan kouluttautumalla. Samaan aikaan uusi pahuus luikkii nurkissa.

Tottakai tämä kirja on taattua Maasin laatua ensimmäisiltä sivuilta viimeisille. Cassianista ja Nestasta on tullut lukijoiden keskuudessa yksi suuri fanituksen kohde, etenkin Cassianista. En vaan ymmärrä miksi. Pidän kyllä Cassianista, mutta hän jää itselle jotenkin etäiseksi hahmoksi. Ja Nesta taas on äärimmäisen raivostuttava persoona. Ehkä tämän takia tämä tiiliskiven kokoinen kirja jäi itselle ehkä vähän valjuksi. Kirjassa ei sinänsä tapahtunut mitään suurta mullistavaa ja jännittävää kuin oikeastaan vasta viimeisien sadan tai parin sadan sivun kohdalla. Muuten se eteni hyvin tasaisesti, kertoen lähinnä Nestan ja Cassianinkin tarinaa. Kuten olettaa saattaa, ei kuumilta kohtauksilta vältytty ja liekit leimusi puolin ja toisin, silti tästä kirjasta jäi puuttumaan se jokin mikä olisi saanut sen tuntumaan entistä paremmalta. Ei siinä, kyllä tämän kanssa aika vierähti, mutta se ei mielestäni ollut sarjan paras kirja. Ehkä minut on vaan vaikea lumota, Rhysandin paikkaa minun sydämessäni ei vie kukaan tässä kirjasarjassa.

Sarah J. Maas - Talviyön valtakunta

Sota on jättänyt jälkensä valtakuntiin. Feyre ja Rhys ystävineen ovat kädet täynnä työtä ja samalla heidän on käsiteltävä jokainen sodan jälkeisiä tuntemuksiaan. Talvipäivänseisauksen juhla on tuloillaan ja on aika valmistella juhlaa yhdessä ja koettaa jättää sodan jälkeiset ajatukset taakseen, edes hetkeksi. Tämä kirja oli eräänlainen välipala edellisen tiiliskiven jälkeen koska tässä oli hädin tuskin kolmea sataa sivua.

Tässä kirjassa ei niinkään syöksytä kohti uusia seikkailuja vaan se on ikäänkuin päätös edelliselle kirjalle ja pohjustaa samalla tulevaa kirjaa, jossa pääosassa ovatkin Cassian ja Nesta. Tämä oli vähän sellaista kevyttä iltaluettavaa ja tietenkin taattua Maasin käsialaa. Ei tämän nyt saanut omia lukunystyröitä kiljumaan innosta, mutta toisaalta se oli sellainen pieni rauhallinen välilasku kohti seuraavaa tykitystä tarinassa. Mukana oli tietenkin kaikki edellisistä osista tutut päähenkilöt aina Nestasta Moriin sekä Amrenista Lucieniin. Tästä ei oikeastaan mitään syväluotavaa analyysia saa aikaiseksi, mutta viihtyihän tämänkin parissa hetkisen vaikkei se vedäkään vertoja muille sarjan kirjoille. Seuraava osa onkin jo varattu kirjastosta ja sitä jäänkin odottelemaan. Mitä on puheisiin uskomista, päästään taas varsinaisen tykityksen makuun. Vaikka Nesta ja Cassien ei ainakaan tällä hetkellä kuulukaan omiin suosikkihahmoihin niin tilannehan voi eskaloitua hyvinkin nopeasti. Sitä odotellessa siis!

Sarah J. Maas - Usvatuulen valtakunta

Haltioita uhannut vaara on voitettu, mutta hintana oli Feyren ihmisyys. Kuolemattomuus ei ole lievittänyt Feyren tuskaa. Hän joutui uhraamaan liian paljon pelastaakseen Tamlinin, sydämensä valitun.

Tatuointi Feyren kädessä muistuttaa sopimuksesta, jonka hän teki pelätyn Yön ylivaltiaan kanssa. Hänen on pidettävä lupauksensa, vaikka se repisi hänen sydämensä kahtia. Haltioiden ja ihmisten maailma on kuitenkin tuhon partaalla. Jos Feyre haluaa pelastaa kaikki rakkaansa, hänen on päätettävä, kuka hän todella on – ja otettava haltuunsa voima, joka hänessä piilee.

Häikäisevän Valtakunta-fantasiasarjan toinen osa on täynnä henkeäsalpaavia juonenkäänteitä, kiivasta toimintaa ja maailmoja järisyttävää romantiikkaa.

Ensimmäinen kirja tökki itsellä jonkun verran ja eritoten kirjoitustyyli jotenkin ärsytti. Päätin kuitenkin tarttua seuraavaan osaan ja lukea sen kun tätä sarjaa on niin kovasti hehkutettu ja halusin jotakin uutta romantasiaa hyppysiini. Pakko sanoa, että tämä toinen kirja parantaa ensimmäisestä aika kivasti ja juoni lähtee mielestäni ainakin itselle hyvin mieleiseen suuntaan. Mukaan astuu isompaan rooliin edellisen kirjan synkkä haltia sekä kasa uusia hahmoja, joista kaikki oli jotenkin mielenkiintoisia. Ensimmäisen kirjan jokseenkin tylsät tyypit jäi vähän taka-alalle ja päästiin vähän uusiin kuvioihin. Mielikuvitusta ei tästäkään puutu ja loppusivuilla teki melkein kirkua, että "eiiii". Päähenkilö Feyrestäkin kaivautuu esiin ihan toisenlainen puoli, joka minusta oli ihan tervetulluttakin. Tämän kirjan kanssa aika lensi kyllä "kuin siivillä", kirjan lukeneet tietää ;) Siispä pistinkin kolmannen ja neljännen kirjan varaukseen, pitäähän tämä nyt tietää, että miten tarina oikein jatkuu ja ennen kaikkea loppuu! Siis kirjoja odotellessa!

Haltioita ja alkemiaa

Callie Hart on englantilainen kirjailija, joka on kirjoittanut lukuisia romantiikkaa ja erotiikkaa sisältäviä menestyskirjoja. Elohopea aloittaa romantasiatrilogian, jossa köyhissä oloissa selviytynyt Saeris törmää sattumien kautta haltioiden maailmaan, jossa käydään sotaa hyvän ja pahan välillä. Kukaan ei ole sitä miltä näyttää ja haltioiden välillä kytenyt sota uhkaa revetä liitoksistaan hallitsijan suljettua mystiset elohopeaportaalit, joiden kautta oli aiemmin mahdollisuus kulkea paikasta toiseen. Saeris on tietämättään avain mysteereihin, joiden olemassaolosta hän ei osannut haaveillakaan.

Kirjailijan kotisivut

Kirjat:

1. Quicksilver (suom. Elohopea, 2025)

2. Brimstone (suom. Tulikivi, 2026)

3. (untitled) (julk. engl. kevät/kesä 2027)

Elohopea

Saeris Fane on hyvä pitämään salaisuuksia ja piilottamaan eriskummalliset kykynsä. Mutta kun Saeris joutuu hengenvaaraan, hänen voimansa paljastuvat, ja hän avaa vahingossa kauan suljettuna olleen portin maailmojen välillä. Lapsuuden saduista tutut haltiat ovatkin lihaa ja verta. Saeris löytää itsensä keskeltä vuosisatoja kestänyttä taistelua hyvästä ja pahasta. Hän oppii, että Kuolemalla on nimi, Kingfisher: luonnonlakeja uhmaava, vihaa täynnä oleva jumalaisen kaunis olento. Kingfisheriä eivät Saerisin ongelmat voisi vähempää kiinnostaa, mutta hän on tietenkin myös ainoa, joka voi auttaa Saerisin takaisin kotiin.

Siis vau! Enpähän tiennyt millaiseen herkkuun sormeni tökkään kun tämän kirjan itselleni ostin. Olin nähnyt paljon englanninkielisiä videoita tästä instassa missä tätä kehuttiin niin sitä kautta päädyin kirjan hankkimaan. Olin juuri ennen lukenut Okaruusujen valtakunnan, joten täytyy myöntää, että tässä oli hiukan jotenkin samoja viboja. Kirjailijan tyyli kirjoittaa oli vaan tyystin erilainen. Meitä on moneen junaan, mutta kun kirjan päähenkilö "uhmasi kuolemaa" jo heti kirjan ensimmäisillä sivuilla silmäniskun säestämänä, olin myyty. Rakastan kirjan rosoista tarinaa ja hiukan jopa roisia kirjoitustyyliä ja voi mahdoton miten sukat pyörikään jaloissa kun eteeni tarjoiltiin hahmojen välisiä kuumia kohtauksia. Tässä oli vaan kertakaikkiaan herkulliset hahmot ja tarina niiden ympärille oli luotu kyllä ihan mallikkaasti. Olihan tässäkin kirjassa omat ns. tylsät hetkensä, mutta ne tapahtumarikkaat hetket kyllä olivat sitäkin herkullisempia. Tästä tuli kyllä yksi suosikkikirjoistani heittämällä. Miten kummassa tässä malttaa odottaa seuraavaa suomennosta? En millään jaksaisi odottaa hahmojen sanailua keskenään. Oon kyllä karmiva ihminen, mutta rakastan hahmoja eniten silloin kun he eivät vielä ole kiintyneitä toisiinsa, se on parhautta. Antakaa jo se seuraava osa!

Tulikivi

Saeris on juuri muuttunut haltija-vampyyriksi ja saanut tietää johtavansa vampyyrien kansaa kuningattarena tappamansa Malcolmin jalanjäljissä. Hänen on opeteltava tulemaan uuden elämänsä kanssa sinuiksi ja samalla vakuutettava vampyyrit siitä, että hän on oikea henkilö johtamaan heitä. Uusi tilanne vaatii totuttelua ja samaan aikaan julma pahuus levittäytyy valtakuntaan kylväen tuhoa. 

Supersuositun Elohopea-kirjan jatko-osa ilmestyi englanniksi marraskuussa 2025 ja siitä kohistiin viikkoja ennen sen julkaisua ympäri somea. Elohopea lukeutuu omiin suosikkikirjoihin ja olin niin malttamaton, että piti sitten alkaa kuuntelemaan tätä jatko-osaa äänikirjana englanniksi. Tämähän on ihan äärettömän pitkä äänikirja, että aikaansa tarinan parissa sai kyllä muutaman päivän kuluttaa. Ja tämänhän kuuntelee mielellään äänikirjana jo ihan siksi, että Kingfisherin lukijaäänenä on ihana Anthony Palmini. Hänen samettiääntään kuuntelee jo pelkästä kuuntelemisen ilosta, joten suosittelen lämpimästi jos yhtään englanti taittuu niin kokeilemaan tätä kirjaa. Kirja kertoo tarinaa sekä Saeriksen että Kingfisherin näkökulmasta Ja kirjassahan riittää sitten tapahtumaa ja vauhdikkaita tilanteita ihan koko kirjan edestä. Kirja lähtee ehkä vähän nihkeästi liikkeelle, mutta alkukankeuden jälkeen tarina etenee kuin siivillä. Ja tietenkinhän tässäkin kirjassa oli parhautta Kingfisherin ja Saeriksiksen väliset kohtaukset, mutta jotenkin shown varasti kokonaan Carrion, joka aina äänessä olleessaan sai kuuntelijansa nauramaan, kerrassaan mahtavan hupaisa ja persoonallinen hahmo. Tietenkin alkuperäisten hahmojen lisäksi tässä päästään tutustumaan myös muutamaan uuteenkin tyyppiin. Kirja pudottelee jokusen juonellisen pommin, se naurattaa ja vähän itkettääkin. Jotenkin, en tiedä, tästä jäi uupumaan ensimmäisen kirjan tunnelma. Hyvä tämä oli, mutta Elohopealla on edelleen paikka minun sydämessäni.

Okaruusujen valtakunta

Suosittu romantasiasarja on Sarah J. Maasin käsialaa. Se kertoo maailmasta, jossa tavalliset ihmiset sekä haltiat asustavat rintarinnan Prythian valtakunnassa. Vuosikausien kauna, sotiminen ja menetykset puolin ja toisin ovat luoneet ihmisten ja haltioiden välille hauraan rauhan, joka uhkaa mureta hetkenä minä hyvänsä. Feyre on vaatimaton ihmisnainen, joka yrittää pitää huolta perheestään kurjuuden keskellä kunnes eräänä päivänä hän surmaa suuren suden. Se käynnistää tapahtumien sarjan, eikä mikään ole enää niin kuin ennen...

Kirjailijan kotisivut

Kirjat:

1. A Court of Thorns and Roses (Okaruusujen valtakunta, 2019)

2. A Court of Mist and Fury (Usvatuulen valtakunta, 2020)

3. A Court of Wings and Ruin (Siiveniskujen valtakunta, 2021)

4. A Court of Frost and Starlight (Talviyön valtakunta, 2024)

5. A Court of Silver Flames (Hopealiekkien valtakunta, 2024)

6. A Court of Splintered Harmony (engl. 27.10.2026, suom. Riitasointujen valtakunta 16.11.2026)

7. A Court of Forgotten Melody (engl. 12.1.2027, suom. Syntysävelten valtakunta 30.8.2027)

Okaruusujen valtakunta

Kaikki kuolevaiset pelkäävät sitä, mikä pohjoisessa metsän takana vaanii. Ankaran talven keskellä nuori metsästäjätär Feyre uskaltautuu nälän ajamana vaarallisen syvälle metsään. Saalista jahtaa myös suuri susi, ja tapettuaan pedon Feyre oppii, miten kovan hinnan haltiasukuisen olennon hengen riistämisestä joutuu maksamaan. Feyre raahataan Prythianin pahamaineiseen valtakuntaan. Hänet vanginneen pedon kasvoja peittää jalokivikoristeinen naamio, mutta läpitunkevan vihreät silmät kutsuvat häntä puoleensa. Olento on Tamlin, yksi Prythianin korkea-arvoisista, vaarallisista haltioista. Vähitellen Feyren tunteet muuttuvat hyisestä vihasta polttavaksi intohimoksi, joka saa hänet sivuuttamaan kaikki kuulemansa varoitukset. Mutta muinaisen kirouksen varjo heittäytyy haltioiden maiden ylle, ja Feyren täytyy löytää tapa pysäyttää se, tai Tamlin ja tämän maailma tuhoutuvat iäksi. 

Sain lukusuosituksen ystävältä tästä kirjasta niin pitihän se viimein saada luetuksi. Luin joskus samalta kirjailijalta toista sarjaa ja se tuntui omaan makuun jotenkin kumman lapselliselta ja tympeältä, pakko myöntää, että tämä tuntui juuri samalta. Ehkä tällä kirjailijalla on jokin omanlainen tyylinsä kirjoittaa mitä en vaan koe omakseni, mutta ei tämä nyt kamalasti riemunkiljahduksia saanut aikaan. Lähtökohdat Prythialle oli minusta vähän oudot ottaen huomioon mitä Feyre teki ja jotenkin koko kirjan maailma oli vain niin outo ja kummallinen. Alku oli vähän hidastempoista ja puolet kirjasta keskityttiin lähinnä Feyren eloon ja oloon Prythiassa kunnes puolivälin jälkeen pistettiin vaihde silmään ja sitten tykitettiinkin tapahtumaa toisensa jälkeen ihan urakalla. Loppupuoli oli ehkä kirjan parasta antia ja tykkäsin jollain tapaa tarinan ja tapahtumien "raakuudesta". Aika näyttää, että saanko tartuttua seuraavaan kirjaan. Hassua sinänsä, mutta kun tämän sai loppuun niin ihan hyvin voisi ajatella, että tämä oli yksinäinen oma kirjansa, joka alkoi ja päättyi eikä jatkoa tule, mutta tätä on luvassa useammankin kirjan verran. Ehkä joku hetki tartun seuraavaan osaan.

Usvatuulen valtakunta

Haltioita uhannut vaara on voitettu, mutta hintana oli Feyren ihmisyys. Kuolemattomuus ei ole lievittänyt Feyren tuskaa. Hän joutui uhraamaan liian paljon pelastaakseen Tamlinin, sydämensä valitun.

Tatuointi Feyren kädessä muistuttaa sopimuksesta, jonka hän teki pelätyn Yön ylivaltiaan kanssa. Hänen on pidettävä lupauksensa, vaikka se repisi hänen sydämensä kahtia. Haltioiden ja ihmisten maailma on kuitenkin tuhon partaalla. Jos Feyre haluaa pelastaa kaikki rakkaansa, hänen on päätettävä, kuka hän todella on – ja otettava haltuunsa voima, joka hänessä piilee.

Häikäisevän Valtakunta-fantasiasarjan toinen osa on täynnä henkeäsalpaavia juonenkäänteitä, kiivasta toimintaa ja maailmoja järisyttävää romantiikkaa.

Ensimmäinen kirja tökki itsellä jonkun verran ja eritoten kirjoitustyyli jotenkin ärsytti. Päätin kuitenkin tarttua seuraavaan osaan ja lukea sen kun tätä sarjaa on niin kovasti hehkutettu ja halusin jotakin uutta romantasiaa hyppysiini. Pakko sanoa, että tämä toinen kirja parantaa ensimmäisestä aika kivasti ja juoni lähtee mielestäni ainakin itselle hyvin mieleiseen suuntaan. Mukaan astuu isompaan rooliin edellisen kirjan synkkä haltia sekä kasa uusia hahmoja, joista kaikki oli jotenkin mielenkiintoisia. Ensimmäisen kirjan jokseenkin tylsät tyypit jäi vähän taka-alalle ja päästiin vähän uusiin kuvioihin. Mielikuvitusta ei tästäkään puutu ja loppusivuilla teki melkein kirkua, että "eiiii". Päähenkilö Feyrestäkin kaivautuu esiin ihan toisenlainen puoli, joka minusta oli ihan tervetulluttakin. Tämän kirjan kanssa aika lensi kyllä "kuin siivillä", kirjan lukeneet tietää ;) Siispä pistinkin kolmannen ja neljännen kirjan varaukseen, pitäähän tämä nyt tietää, että miten tarina oikein jatkuu ja ennen kaikkea loppuu! Siis kirjoja odotellessa!

Siiveniskujen valtakunta

Huhuh, tämä kirja olikin melkoinen tiiliskivi, yli 800 sivua, mutta niin sitä vaan parissa päivässä tämäkin herkku on kahlattu läpi. Feyren, Rhysandin ja heidän ystäviensä kotia ja onnea varjostaa edelleen uhka. Pahamaineinen kuningas uhkaa haltioiden sekä ihmisten maita ja on aika koettaa yhdistää voimat eri valtakuntien välillä ja suojella omaansa. Helppoa se ei kuitenkaan tule olemaan. Vaikka kirjassa on sivuja vaikka muille jakaa niin voin taata, että tylsiä hetkiä ei kyllä kirjassa juuri ollut. Kun yhdestä tapahtumasta päästiin, oli jo seuraava tuloillaan. Vaikka ensimmäinen kirja ei vakuuttanut niin pikkuhiljaa alan lämmetä enemmän ja enemmän tälle sarjalle.

Kirjasarja kätkee sisäänsä paljon herkullisia henkiöhahmoja sekä mahtavaa huumoria. Rhysta tuli suosikkini toisessa kirjassa, mutta kuten jossain arvostelussa mainitsinkin, pahoista pojista tulee vähän tylsiä rakastuessaan. Onneksi Rhyssa on hitusen vielä pahan pojan elkeitä, sen tämä kirja kyllä todisti. Romantiikkaa halajavalle tämä jää varmaan hitusen valjuksi vaikka kuumat kohtaukset ovatkin melko hyvää luettavaa, kuitenkin sitäkin enemmän tässä keskityttiin lähestyvään uhkaan ja siihen miten voittaa alati lähenevä pahuus. Kirja oli oikeastaan yhtä tunteiden vuoristorataa ja vaikka kirjat eivät yleensä varsinaisia reaktioita välttämättä aiheuta niin huomasin tämän kirjan loppupuolella tirauttavani jokusen kyyneleen. Tällaisena romantiikan suurena fanina tässä ei sitä ehkä ollut niin paljon kuin voisi haluta, mutta tämä tarina piti kyllä otteessaan alusta saakka aina viimeisille sivuille. Ei tätä meinannut malttaa laskea käsistään. Hassua miten joistakin hahmoista tulee itselle tärkeitä ja haluaisi vaan tietää mitä heille seuraavana tapahtuu. Ei huolta, seuraava kirja on jo pöydällä odottamassa. Ei Maasia turhaan ole kehuttu, vaikka kirjoille ei ensimetreillä lämpenisikään niin kyllä näihin huomaa koukuttuneensa jollain tasolla mitä enemmän lukee. Hyvää fantasiaa, hurjasti tapahtumia ja mahtavia henkilöhahmoja, mitäpä sitä muuta kaipaisikaan?

Talviyön valtakunta

Sota on jättänyt jälkensä valtakuntiin. Feyre ja Rhys ystävineen ovat kädet täynnä työtä ja samalla heidän on käsiteltävä jokainen sodan jälkeisiä tuntemuksiaan. Talvipäivänseisauksen juhla on tuloillaan ja on aika valmistella juhlaa yhdessä ja koettaa jättää sodan jälkeiset ajatukset taakseen, edes hetkeksi. Tämä kirja oli eräänlainen välipala edellisen tiiliskiven jälkeen koska tässä oli hädin tuskin kolmea sataa sivua.

Tässä kirjassa ei niinkään syöksytä kohti uusia seikkailuja vaan se on ikäänkuin päätös edelliselle kirjalle ja pohjustaa samalla tulevaa kirjaa, jossa pääosassa ovatkin Cassian ja Nesta. Tämä oli vähän sellaista kevyttä iltaluettavaa ja tietenkin taattua Maasin käsialaa. Ei tämän nyt saanut omia lukunystyröitä kiljumaan innosta, mutta toisaalta se oli sellainen pieni rauhallinen välilasku kohti seuraavaa tykitystä tarinassa. Mukana oli tietenkin kaikki edellisistä osista tutut päähenkilöt aina Nestasta Moriin sekä Amrenista Lucieniin. Tästä ei oikeastaan mitään syväluotavaa analyysia saa aikaiseksi, mutta viihtyihän tämänkin parissa hetkisen vaikkei se vedäkään vertoja muille sarjan kirjoille. Seuraava osa onkin jo varattu kirjastosta ja sitä jäänkin odottelemaan. Mitä on puheisiin uskomista, päästään taas varsinaisen tykityksen makuun. Vaikka Nesta ja Cassien ei ainakaan tällä hetkellä kuulukaan omiin suosikkihahmoihin niin tilannehan voi eskaloitua hyvinkin nopeasti. Sitä odotellessa siis!

Hopealiekkien valtakunta

Sarjan ainakin tällä erää viimeinen osa kertoo Nestan ja Cassianin tarinan. Traumaattisia kokemuksia kokenut säpäkkä Nesta ei tee omasta eikä Cassianin elämästä helppoa, mutta muiden pakottamana Nesta muuttaa rähjäisestä asunnostaan yhteen Rhysin asunnoista ja joutuu asettelemaan elämäänsä uusiin uomiin. Matkalla hän tutustuu siipensä menettäneeseen Emerieen ja papittareen nimeltä Gwen, ja alkaa kerätä voimiaan kouluttautumalla. Samaan aikaan uusi pahuus luikkii nurkissa.

Tottakai tämä kirja on taattua Maasin laatua ensimmäisiltä sivuilta viimeisille. Cassianista ja Nestasta on tullut lukijoiden keskuudessa yksi suuri fanituksen kohde, etenkin Cassianista. En vaan ymmärrä miksi. Pidän kyllä Cassianista, mutta hän jää itselle jotenkin etäiseksi hahmoksi. Ja Nesta taas on äärimmäisen raivostuttava persoona. Ehkä tämän takia tämä tiiliskiven kokoinen kirja jäi itselle ehkä vähän valjuksi. Kirjassa ei sinänsä tapahtunut mitään suurta mullistavaa ja jännittävää kuin oikeastaan vasta viimeisien sadan tai parin sadan sivun kohdalla. Muuten se eteni hyvin tasaisesti, kertoen lähinnä Nestan ja Cassianinkin tarinaa. Kuten olettaa saattaa, ei kuumilta kohtauksilta vältytty ja liekit leimusi puolin ja toisin, silti tästä kirjasta jäi puuttumaan se jokin mikä olisi saanut sen tuntumaan entistä paremmalta. Ei siinä, kyllä tämän kanssa aika vierähti, mutta se ei mielestäni ollut sarjan paras kirja. Ehkä minut on vaan vaikea lumota, Rhysandin paikkaa minun sydämessäni ei vie kukaan tässä kirjasarjassa.

Gareth Hanrahan - Tolkienin maailma : Keski-Maan kansat ja kolkat

Tutustu Keski-Maan kansoihin ja kolkkiin. Tule mukaan ihmeiden täyttämälle matkalle seikkailujen Keski-Maahan, missä hyvä ja paha kamppailevat maailman herruudesta.

Keski-Maan taruissa kerrotaan suurista sankareista, urheista sotureista ja vaatimattomista mutta rohkeista hobiteista. Kolua Keski-Maa Konnun kumpuilevilta kukkuloilta aina Mordorin lohduttomille tuhkatasangoille asti. Löydä salaperäinen maailma, missä haltiat vaeltelivat lumotuissa metsissä ja lohikäärmeet nukkuivat vuortenalaisissa pimeissä onkaloissa.

"En ole koskaan ollut mikään kauhea Taru Sormusten Herrasta - fani, mutta jostain kumman syystä tämä sitten kirjastosta varasin. Kirja yllätti koska se ei oikeastaan tursua TSH-faktaa vaan se on painottunut enemmänkin visuaalisuuteen. Tässä opuksessa ei oikeastaan ollut paljonkaan uutta tietoa leffan katsoneelle ja koko "opuksen" selasi läpi puoleen tuntiin koska tekstiä ei juurikaan ole. Ihan kuin tämä olisi suunnattu jollekin lapsentasoiselle ihmiselle. Minä kuitenkin pidin tästä koska kuvat olivat upeita ja tekstit yksinkertaisia. Mitään uusia tai mahtavia ylläreitä tämä ei tuo enemmän leffoihin ja kirjoihin hurahtaneille."

Rauta Saaga

Julie Kagawan luoma fantasiapokkarisarja, joka säväyttää. Sarja kertoo 16-vuotiaasta Meghan Chasesta, jolla on suuret suunnitelmat tulevaisuutensa varalle. Pikkuveljensä sieppauksen kautta Meghan tutustuu aivan uuteen maailmaan, joka on täynnä yliluonnollisuutta. Meghan joutuu vaaroihin ja saa tietää itsestään uusia asioita matkan varrella.

Julie Kagawan kotisivut 


KIRJAT:

1. The Iron King (suom. Rautakuningas, 2011)

2. The Iron Daughter (suom. Rautatytär, 2011)

3. The Iron Queen (suom. Rautakuningatar, 2012)

4. The Iron Knight (suom. Rautaritari, 2012)

MUUT NOVELLIT:
Winter's Passage
Summer's Crossing
Iron's Prophecy
Iron Legends

Rautakuningas 

Meghan Chase on tavallinen risoissa farkuissa kulkeva lukiolainen, joka odottaa kuusitoistavuotissyntymäpäiväänsä kuin kuuta nousevaa. Hän aikoo saada ajokokortin ja päästä pois takapajulasta, jonne hänen äitinsä on asettanut heidät asumaan Meghanin isäpuolen ja velipuolen kanssa. 

Velipuoli Ethan on vakava ja pikkuvanha nelivuotias, jonka mielikuvitus tuntuu olevan rajaton. Ethan on ärsyttävä ilonpilaaja ja kaiken huipuksi hänen typerät mörkönsä ja näkynsä pilaavat Meghanin syntymäpäivän täydellisesti. Meghanin on astuttava mielikuvituksen rajan yli ja yritettävä pelastaa Ethan. Operaatio onkin ihmeellisempi, kuin kukaan olisi voinut kuvitellakaan ja samalla Meghanin menneisyyskin paljastuu aivan uudessa valossa.

Rauta-Saaga -sarjan aloitusosa luo uuden ja ihastuttavan runsautta pursuavan fantasiamaailman.

Rautatytär 

Meghan Chase on vasta äskettäin saanut tietää olevansa puoliverinen haltijaprinsessa, kesähovin kuningas Oberonin tytär. Enää hän ei ole koulun näkymätön tyttö, köyhän sikatilallisen tytärpuoli, vaan haltijamaa Mikämikän suoranainen julkkis, jonka sydän vetää toisaalle, velvollisuudet ja taistelut toisaalle. 

Kesän ja talven hovien sekä Rautakuninkaan taisteluiden tiimellyksessä myös Meghanin sydän on ristitulessa. Hän kaipaa talviprinssi Ashia, mutta ei voi olla välinpitämätön myöskään vanhaa ystäväänsä Pucia kohtaan. Yhdessä kolmikko taistelee koko Mikämikän hengessä etsien varastettua vuodenaikain valtikkaa. Talvi ja kesä voivat jakaa melkein kaiken, mutta eivät rakkautta; minkä valinnan Meghan lopulta tekee?

Rautakuningatar 

Meghan Chase on elänyt kuusitoista vuotta tavallista elämää, kunnes saa tietää olevansa puoliverinen haltija, kesäkuningas Oberonin jälkeläinen.

Yhtäkkiä koko Mikämikän tulevaisuus tuntuu olevan hänen käsissään; tytön, josta kukaan ei ollut kiinnostunut koulussa, joka ei kuulunut oikeisiin piireihin.

Meghan valmistautuu taistoon väärää Rautakuningasta vastaan apunaan vanha ystävä Puc ja hänen sydämensä valittu talviprinssi Ash. Onko kolmikon voima tarpeeksi vahva nujertamaan ruostuneen maailman?

Rautaritari

Ash - jääpoju, talviprinssi - jatkaa vaellustaan ja taisteluja sekasortoisessa Mikämikässä seuranaan tuttu joukko haltijamaan väkeä. Ympärillä on paljon tuhoa, juonittelevia eloonjääneitä ja kauhua herättäviä hetkiä, vaikka Ash ei olekaan mikään eilisen teeren poika selvittämään haltijoiden välisiä kärhämiä.

Okaiden takana, maailman laidan tuolla puolen, Koettelemusten kentillä Vartija odottaa niitä, jotka haluavat liittyä ihmisten valtakuntaan ja saada sielun - ihmisyyden ytimen - ja Ash haluaa itselleen sielun. Sen edellyttää kujanjuoksua ja monia koitoksia. Mutta hän on varma päätöksestään. Hän on rakastunut puoliveriseen Rautakuningattareen , joka on vasta vähän aikaa sitten kruunattu, mutta matkalla myös hänen entinen kuolleeksi julistettu rakkautensa liittyy seurueeseen. Kaikella on kuitenkin tarkoituksensa ja vahva tahto vie oikeaan päämäärään oli sitten kyse Mikämikästä tai kuolevaisten maailmasta.