Caster Chronicles

Kami Garcian ja Margaret Stohlin luoma fantasiasaaga tarjoaa lukijalleen loihtijoiden maailman, joka on täynnä taikuutta, hyvää sekä pahaa. Tarina kertoo Ethanista, joka asustelee Gatlinissa yhdessä isänsä ja taloudenhoitajan kanssa. Monena yönä poika on nähnyt kummallisia unia tytöstä, jota hän ei ole koskaan tavannut. Kun kaupunkiin sitten saapuu kaunis tyttö nimeltänsä Lena, koko kaupunki on sekaisin. Tytön nimittäin huhutaan olevan ei-toivotun Macon Ravenwoodin sukulainen. Lena on myös Ethanin unessa ollut tyttö. Siitä alkaa kummallisen tytön ja Ethanin tarina. Pian Ethanille alkaa paljastua, että Lena ei olekaan ihan mikään tavallinen tyttö.

Kirjasarjan ensimmäisestä kirjasta on tehty elokuva joka sai ensi-iltansa 2013. Jatko-osista ei ole tietoa.

Kami Garcian kotisivut

Margaret Stohlin kotisivut

Kirjat:

1. Beautiful Creatures (suom. Lumoava kirous, 2013)

2. Beautiful Darkness (suom. Lumoava pimeys, 2014) 

3. Beautiful Chaos (suom. Lumoava kaaos, 2015)

4. Beautiful Redemption (suom. Lumoava totuus, 2016)

Dream Dark - samaan fantasiamaailmaan sijoittuva tarina. Kertoo tarinaa Ethanin ystävän Linkin näkökulmasta.

Lumoava kirous

Rakkautta ennen ensisilmäystä

Gatlinin uneliaassa pikku kylässä kuka tahansa uusi tyttö herättäisi huomiota. Lena Duchannes ei edes ole kuka tahansa, ja Ethan Watelle hän on jotain vielä enemmän. Lena on tyttö, josta Ethan on nähnyt unia. Tyttö, jonka putoamista hän ei voi estää.

Lenalla ja Ethanilla on yhteys, jota kumpikaan ei voi hallita. Yhdessä he nousevat yhteisön ennakkoluuloja vastaan ja astuvat maailmaan, johon kuolevaiset eivät ole astuneet. Salaisuus, lumoava kirous, on valmis nousemaan esiin, vaientamaan kylässä huutaneen hiljaisuuden.

Okei, osaksi minulle meni tämän kanssa niin pitkään koska tarina ei koukuttanut oikeastaan missään vaiheessa. Kai minä sitten olen lukenut tähän päivään mennessä liikaa tämän tyylistä kirjallisuutta kun ei enää jaksa kiinnostaa. Ensinnäkin en tajua miksi tämä on venytetty sarjaksi ja toiseksikin kirjasta olisi saanut lyhyemmän ja ytimekkäämmän jos tuolta välistä olisi vähän poistellut sitä turhaa jaadajaadaata, joka ei mun mielestä juonellisesti ollut mitenkään merkittävää. Ethan oli musta ihan liian nössykkä ja koko kaupunki ja sen ihmiset olivat kuin muusta maailmasta eroon joutunut ihmismassa, jotka eivät hyväksy kaupunkiinsa mitään uutta. Lena taas tuntui olevan enemmän apaattinen kuin mitään muuta. Tarinaan särmää toi Lenan serkku Ridley sekä Macon-eno ja hänen susikoiransa. Ethanin perheen taloudenhoitajakin olisi ollut loistava persoona jos ei olisi ollut niin nalkuttava akka koko ajan. Ajottaiset hienosti kuvaillut taikajutut kyllä piristi kivasti tarinaa, mutta ei tarpeeksi. Tästähän on se leffakin tulossa, mutta se trailerikaan ei herättänyt mussa mitään erikosia tuntoja. Aion nyt kuitenkin käydä sen katsastamassa kun kirjankin luin. Tosin hirveän monet ovat leffaa moittineet koska se ei ole ollut uskollinen kirjalle. Itselle sillä ei ole niin väliä koska Lumoava kirous ei lumonnut minua.

Lumoava pimeys

Aluksi suru näyttää yhdistävän äitinsä menettäneen Ethanin ja rakkaan enonsa hiljattain haudanneen Lenan muiden pikkumaisuuksia vastaan. Lena, Ethanin unelmien tyttö, alkaa kuitenkin käyttäytyä oudosti ja vetäytyä kaipaavan sylin ulottuvilta. Samaan aikaan omituiset näyt piinaavat Ethania, joka ajautuu yhä syvemmälle Gatlinin pikkukaupungin salaisuuksiin.

Mutta onko tavallisen kuolevaisen ja yliluonnollisuuksiin taipuvan tytön rakkaus sittenkään mahdollinen? Säröä suhteeseen luo salaperäinen John, jonka seuraa Lena ei näytä kohta enää edes haluavan vastustaa. 

En kyllä yhtään tiedä miksi tähän kirjaan piti tarttua kun ei se ensimmäinenkään osa ollut mitenkään erikoinen. Näitä lukiessa nimittäin tuntuu, että tarpoisi jollain niljakkaalla suolla, josta ei tunnu pääsevän eteenpäin mitenkään, mutta silti on jatkettava. Omalla tavallaan taas pidän tästä maailmasta ja osasta hahmoista, mutta Lena on edelleen jotenkin ärsyttävä ja inisevä persoona, ja Ethan ei herätä mitään mielenkiintoa. Tässäkin kirjassa sitä tekstiä on helkkaristi ja tuntuu vain, että lukisi samaa sivua kerta toisensa jälkeen koska teksti vaan jotenkin on niin väsynyttä. Kirjassahan tapahtuu koko ajan jotain jännää, mutta jostain syystä se ei välity lukijalle asti se jännitys. Utelias sielu kun olen niin luultavasti vilkaisen seuraavaakin suomennosta koska haluan tietää mitä joillekin hahmoille tässä käy, mutta tuskinpa pidän kiirettä sen kanssa. Outo sarja, joka ei herätä oikein mitään sen erikoisempia tunteita.