Throne of Glass

Lasipalatsi -sarja on nuoren Sarah J. Maasin käsialaa. Orjatyössä suolakaivoksilla pakkotyössä ollut nuori palkkamurhaaja Celaena Sardothien saa itse kuninkaalta houkuttelevan tarjouksen. Mikäli hän osallistuu taisteluun muita pahamaineisia roistoja vastaan ja voittaa, hänestä tulee Kuninkaan Miekka. Vapaus häämöttää lähempänä kuin Celaena osaa aavistaakaan, mutta voiko hän sopeutua hoviin, jota hän niin suuresti halveksii? Lisäksi linnan varjoissa vaanii vaarallisia vastustajia. Vangittuna olleelle tytölle vapaus on houkutteleva tarjous, mutta onko mahdollisesti edessä jotain vapauttakin tärkeämpää?

Kirjailijan kotisivut

Kirjat:

1. Throne of Glass (suom. Lasipalatsi, 2017)

2. Crown of Midnight (suom. Keskiyön kruunu, 2018)

3. Heir of Fire (suom. Tulen perillinen, 2018)

4. Queen of Shadows (suom. Varjojen kuningatar, 2019)
5. Empire of Storms (suom. Taistelun myrskyt, 2020)
6. Tower of Dawn (suom. Aamunkoiton torni, 2021)
7. Kingdom of Ash (suom. Tuhkan valtiatar 1, 2022)

8. Kingdom of Ash (suom. Tuhkan valtiatar 2, 2022)

9. The Assassin's Blade (suom?)

Lasipalatsi

Adarlanin hovin valtaistuinsaliin astelee pahamaineinen salamurhaaja. Hän ei ole tullut tappamaan julmaa kuningasta, vaan hän on siellä lunastaakseen vapautensa. Jos hän päihittää taistelutaidoillaan 23 varasta, salamurhaajaa ja soturia, hänet vapautetaan orjatyöstä suolakaivoksilta ja hänestä tehdään Kuninkaan Miekka. Hänen nimensä on Celaena Sardothien, ja hän on 18-vuotias nuori nainen.

Kruununprinssi saa Celaenan raivoihinsa. Kuninkaallisen vartioston kapteeni ottaa hänet suojatikseen. Kaukaisen maan prinsessasta tulee hänen ystävänsä. Mutta linnassa lymyää jotain hyvin uhkaavaa, ja Celaenan kilvoittelu vapaudesta muuttuu selviytymiskamppailuksi. Hänen on käytävä taisteluun pahan kitkemiseksi ennen kuin se tuhoaa hänen maailmansa. Onko taikuus sittenkään kadonnut valtakunnasta?

Luin tämän kirjan vuosia sitten ensimmäisen kerran ja jo tuolloin oli tarkoitus jatkaa sarjan lukemista. En sitten näköjään koskaan jatkanut. Johtuen varmasti myös siitä, että itsellä oli pidempiaikainen lukujumi eikä tullut luettua kyllä yhtään mitään. Päätinkin sitten aloittaa tämän sarjan uudelleen kun en muistanut tästä ensimmäisestä kirjastakaan yhtikäs mitään. Noh, tämähän meni lupsakkaasti eteenpäin ja sain luettua tämän hyvinkin nopeassa ajassa kuten näköjään kaiken kirjallisuuden nykyisin. Koska vahvat naishahmot kolahtaa itseeni niin tietenkin Celaena oli kirjan parasta antia. Sen sijaan oikeastaan muut hahmot jäi itselle aika valjuiksi ja mitäänsanomattomaksi persooniksi. Olen nykyisin romantiikan ja kunnon säpinän nälkäinen, joten jos niitä tästä kirjasta etsii, aika laihaksi jää. Kirjan parasta antia oli oikeastaan itse päähenkilö ja kaikki muu oli tylsää. Juoni oli mielenkiintoinen ja eteenpäin soljuva, että sinänsä tylsää ei noin muuten tämän kirjan kanssa tullut. Jokohan sitä voisi nyt lunastaa sen lupauksen, että luen myös jatko-osan, ja ehkä sitä seuraavankin? 

Keskiyön kruunu

Celaenasta on nyt tullut kuninkaan miekka ja kuninkaalla onkin hänelle paljon tehtävää kun yksi kerrallaan salamurhaajan on tuhottava kuningasta uhkaavat kapinalliset. Mukana kuvioissa pyörii Celaenalle rakas ystävä prinsessa Nehemia, komea prinssi Dorian sekä vartioston Chaol. Tilanteiden muuttuessa Celaenan on tehtävä päätös siitä kenelle hän on lojaali, kuninkaalle vai itselleen.

Sain viimein tartuttua seuraavaan osaan tätä kovastikin hehkutettua sarjaa. Ei vaan lähde. Joskus vuosia sitten olisin varmaan pitänyt tästä sarjasta kun kaikki fantasia upposi tyylistä huolimatta, mutta jotenkin omiin nykyisiin lukutottumuksiini tämä vaan on liian kesy. Oon näköjään tottunut kunnon romantasian tykitykseen, ja sitä ei kyllä näistä löydy kuin sivulausessa. Hetkittäin lukeminen takkusi kamalasti, ja taas välillä sain luettua hyvinkin vauhdikkaasti sivutolkulla tekstiä. Celaena on ehkä ainut hahmoista, jossa on vähän särmää, muut hahmot jäävät vähän itselle harmaalle alueelle vaikkakin osasta heitä paljastuukin uusia yllättäviä asioita. Tavallaan kyllä kiinnostaa tietää mitä tässä seuraavaksi tapahtuu ja ehkä minä vielä näitä luenkin eteenpäin joskus kunhan saan motivaatiota. Sitä ennen tarvitsen väliin vaan kunnollisen annoksen romantasiaa.