Kaylie Smith - Pahuuden pelit

Kaylie Smithin kirjat sukeltavat synkkään romantasian maailmaan, jossa yksikin virhe voi olla kohtalokas. Sarja starttaa kertoen sisaruksista, joista toinen katoaa ja mystinen pelottava Phantasma on ilmestynyt kaupunkiin, johon vain rohkeimmat uskaltavat osallistua ja vahvimmat selviävät. Ilmeisesti ainakin kaksi ekaa osaa ovat ns. standaloneja, koska toisessa osassa pääosassa on eri henkilö. Sarjaa siis suomennetaan parhaillaan. Kolmas osa on vielä ilmestymättä englanniksi.

Kirjailijan kotisivut

Kirjat:

1. Phantasma, 2026

2. Enchantra, 2026

3. Daemonica (julk. engl. 2026?)

Phantasma

Ophelian sisko katoaa ja on vain yksi keino pelastaa hänet. Ophelian on astuttava Phantasman maailmaan, pelottavaan kauhuja kuhisevaan kartanoon, jonka voittaja saa lunastaa yhden toiveen. Phantasman alati elävät käytävät tuovat esiin pelaajan syvimmätkin pelot, ne sisältävät kauhuja, kiusauksia ja valintoja. Ja juuri kun kaikki ei olisi jo muutenkin vaikeaa, salaperäinen muukalainen tarjoaa Ophelialle houkuttelevaa sopimusta. Pelissä on vain kaksi sääntöä, pysy hengissä, äläkä rakastu.

Siis ah, aluksi täytyy sanoa, että tässä on maailman hienoimmat kannet ja ihan törkeän hienot syrjävärjäykset! Pakkohan tämä oli saada omaan hyllyyn. Juoni vaikutti ihan mielenkiintoiselta ja vähän erilaiselta mihin on tottunut ja olen edelleen hyvin haltioissani siitä, että näitä tämän genren kirjoja on alettu myös suomentamaan. Noh, tämä olikin sitten hyvin... erilainen. Luonnehtisin ehkä tätä vähän sellaiseksi synkäksi romantasiaksi vaikka ei tämä siis mistään synkimmästä päästä ainakaan minusta ole. Tässä kuitenkin ihan ahkeraan leikitellään erilaisilla fobioilla, peloilla ja väkivaltaisuuksilla, kirjan päähenkilö joutuu kokemaan jos jonkinlaista haastetta matkallaan kohti voittoa ja siinä välillä hän sitten sortuu pienille fuckfesteille erään ihan kivan sutjakan haamumiehen kanssa, joka osaa kyllä olla aikamoinen flirtti. Mikä voisi mennä vikaan? Oli jotenkin hieno ja erilainen twisti, että kirjaiija oli tuonut hiukan pakko-oireista häiriötä mukaan päähahmoon (josta hän ilmeisesti itse kärsii) ja tämä näkyi kirjan sivuilla monin eri tavoin ja auttaa ehkä avaamaan joillekin mistä tässä oireilussa on kyse. Tämä oli synkkä, tämä oli melko kevyttä tarinankerrontaa ja tässä oli kyllä yllättävän paljon spicya, mikä siis minua ei haitannut kyllä yhtään, mutta kun otti tämän kirjan käteen niin ei tiennyt kyllä yhtään mitä odottaa. Tarinan kerronnallisesti tämä ei ehkä ole sieltä syvällisemmästä päästä ja mennäänhän tässä juonen kanssa aikamoista haipakkaa, ja pisteet kotiin, että loppuun on vielä jätetty pientä twistiä mitä en ainakaan itse osannut odottaa, mutta kaiken kaikkiaan minusta tämä oli ihan viihdyttävä nopeasti luettava synkkä tuotos, jossa oli taikuutta ja taikavoimia, ja joka vähän järisyttääkin. Viihdyin!

Enchantra

Genevieven siskosta Opheliasta on tullut perheen pää ja Genevieve miettii mitä hän oikein tekisi omalla elämällään. Hän päättää seurata mystistä johtolankaa Italiaan ja päätyy keskelle brutaalia kilpailua, jossa voi olla vain yksi voittaja. Kaiken lisäksi myrtsi ja täysin vastustamaton Rowan päättää sekoittaa samalla hänen pasmansa...

Sarjan toinen osa kertoo ensimmäisestä osasta tutun Ophelian siskosta. Ja jälleen täytyy ensimmäisenä mainita, että nämä kirjat on niiiiiin kauniita. Kansi, ja vielä upeat syrjävärjäyksetkin. Siinä missä ensimmäinen osa oli vähän sellainen aika vauhdikas pläjäys niin minusta tämä toinen osa oli vähän hillitymmin rakennetty juoneltaan. Tässäkin kyllä on kummallinen peli, jonka sisältö meni varmaan osittain minulta ohi, mutta muun muassa pääparin välinen suhde rakentuu eri tavalla, alkuun he eivät voi sietää toisiaan kunnes sitten pikkuhiljaa alkaa tapahtua. Tässä on jälleen uusia hahmoja, huumoria, kiellettyjä tunteita ja brutaaleja kilpailuja - joskin jälkimmäiset menivät jotenkin hujahtaen ohi minusta, en tiedä. Ja parin välinen tunteiden leiskunta, huh. Tykkäsin! Lopussa pistetään vähän juonellista myllerrystä ja hiukan jollain lailla myös pohjustetaan seuraavaa osaa. Joka ei muuten ole tullut vielä englanniksikaan, joten joudumme jonkun hetken nyt odottamaan jatko-osaa. Miten tässä oikein malttaakaan?