(Harper Connelly, osa 2)
Harper Connellylla on varsin erityinen kyky: hän osaa aistia kuolleiden
sijainnin ja nähdä heidän viimeiset hetkensä. Harperin taitoja epäilevä
professori kutsuu hänet vuosisatoja vanhalle hautausmaalle Memphisiin.
Kaikkien hämmästykseksi Harper osaa tietenkin heti kertoa vanhojen
vainajien kuolintavat, mutta yllätys on vielä suurempi, kun käy ilmi,
että mullan alla makaa myös paljon tuoreempia ruumiita…
"En ole koskaan tuntenut vetoa rikoksen ja murhien siivittämiin kirjoihin koska ne ovat minusta melko tylsää ja masentavaa luettavaa. Tähän sarjaan päätin tutustua siksi, että se on Harrisin käsialaa. Kyllähän näissäkin ratkotaan mysteerejä, mutta huomattavasti kevyemmällä otteella kuin kunnon dekkareissa. Harper ja Tolliver ovat hyvin mielenkiintoinen kaksikko ja heistä lukee mielellään. Vaikka kirja olikin melko nopeasti luettavissa niin minusta kirjojen sivuilla oli liikaa sitä eestaas soutamista ja paikallaan jankkaamista. En tiedä kuuluuko se perinteisesti rikoskirjoihin, mutta ainakaan se ei saa minun mielenkiintoani heräämään millään. Hahmoja ja mahdollisia syyllisiä tursui esiin kirjassa melkoinen määrä ja loppujen lopuksi en enää pysynyt perässä kuka oli kukin. Eniten minua ehkä alkoi tässäkin kirjassa kiinnostaa lukijoille heitetty herkku joka ei liittynyt millään lailla kirjan rikoksiin. Minun on pakko lukea seuraava, että tiedän miten tämä asia alkaa edetä vaikkakin tarinan kulku on luultavamminkin melko ennustettavissa."
ARVOSANA: 7
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitoksia muistamisesta ;)