Susiraja

Neliosainen Susiraja-sarja on Helsinkiläisen Elina Rouhiaisen omaa tuotosta. Raisa Oja on 17-vuotias Helsingin kasvatti, joka rakastaa maalaamista. Kun hänen äitinsä kuolee traagisesti, Raisa lähetetään ainoan sukulaisensa luokse Hukkavaaraan, keskelle Kainuun korpea. Raisa ei ole aluksi ollenkaan mielissään järjestelystä, mutta aloittaessaan koulun uudella paikkakunnalla, hän tutustuu tavattoman komeaan Mikaeliin. Pian hän myös huomaa, että Hukkavaarassa kaikki ei ole täysin kohdallaan. Kylä tuntuu suorastaan kuhisevan yliluonnollisen kauniita ja atleettisia nuoria. Lisäksi Raisa huomaa itsessäänkin jotain outoa ja kummallista. Mikä voisi olla unettomuuden ja kummallisten päänsärkyjen takana?

Helsingissä asuva Elina Rouhiainen (s. 1988) kirjoitti Kesyttömän ensimmäisen version reilussa kuukaudessa, kun tarina imaisi hänet täysin mukaansa. Kirja sai alkunsa hänen mieleensä nousseesta kuvasta, jossa tyttö istuu yksin synkässä metsässä ja kohtaa suuren suden. Kesytön on Rouhiaisen esikoisromaani.

Elina Rouhiaisen kotisivut

Kirjasarjan viralliset sivut


KIRJAT:
1. Kesytön, 2012
2. Uhanalainen, 2013
3. Jäljitetty, 2014
4. Vainuttu, 2015 

Kesytön

Luulitko tietävästi millaista on susirajalla? Mieti uudestaan. Unohtumaton lukuelämys Kesytön on täysiverinen paranormaali romanssi ja koukuttavan Susiraja-sarjan ensimmäinen osa.

Raisa Oja on 17-vuotias Kallion kasvatti ja kunnianhimoinen taiteilijanalku, jonka elämä sortuu kun hänen äitinsä kuolee yllättäen. Rakas Helsinki jää taakse, kun Raisa lähetetään asumaan keskelle Kainuun korpea. Hukkavaaran erikoisessa kylässä hänen ainoana toiveenaan on selvittää miksi hänen äitinsä on pitänyt menneisyytensä salassa.

Kaiken hämmennyksen keskellä Raisan elämään astuu Mikael Sarri. Mikael on koulun vaikutusvaltaisin poika, jonka merkilliset silmät tuntuvat hakeutuvan yhä useammin Raisan suuntaan. Mutta uskaltaako Raisa edes unelmoida Mikaelista, jota muut kunnioittavat ja pelkäävät ja jonka tyttöystävä on jäätävän kaunis? Kun uskomaton totuus Hukkavaarasta alkaa vähitellen selvitä Raisalle, ei paluuta entiseen enää ole. Ja salaisuudet ovat vasta alkaneet paljastua.

"Ihanaa huomata, että suomessakin julkaistaan fantasiaa ja romantiikkaa yksissä ja samoissa kansissa. Vaikka tämän kirjan tapahtumat keskittyivätkin suomeen, ei sitä tekstissä huomannut muulla tavoin kuin paikkojen ja ihmisten nimissä. Jotenkin silti sai tämän tuntumaan perussuomalaiselta, varmaan osaksi sen takia, että suomessa tuo susien olemassaolo ei ole millään muotoa mahdotonta tai epänormaalia. Rakastin kirjan tyyliä siirtyä tapahtumasta toiseen ilman turhaa jaarittelua, mutta kuitenkin tässä säilytettiin sellainen maltti, että pääsi jokaiseen tarinan tapahtumaan käsiksi. Hahmot olivat upeita vaikka olihan siellä huomattavissa joitakin stereotypioita. Tarina ei minusta ollut mitenkään kovin ennalta-arvattava ja matkan varrella vastaan tulikin muutama positiivinen yllätys, mitä en osannut arvata. Kuitenkin kaiken sen yliluonnollisen keskellä Raisan elämä oli yhtä tavallista kuin kellä tahansa muulla tuon ikäisellä tytöllä ihastumisineen ja vihastumisineen. Välillä loppua kohden tuntui, että tarina kiihdytti vähän liikaa, mutta onnistui kuitenkin pitämään paketin ihan mallikkaasti kasassa. En malta odottaa seuraavaa kirjaa, koska tässä kaikki jäi niin sanotusti täysin auki."

ARVOSANA: 9+

Uhanalainen

Kaksi hahmoa taistelee revenneen taivaan alla. Saatan vain katsoa vierestä, kun he käyvät toisiinsa kiinni yhä uudestaan ja uudestaan.

Kallion kasvatti Raisa ei Kainuun korven Hukkavaaraan muuttaessaan osannut aavistaa, miten paljon hänen maailmansa muuttuisi. Paettuaan susirajan vaaroilta takaisin Helsinkiin Raisa on yrittänyt keskittyä kaiken tapahtuneen unohtamiseen.

Mutta suuri rakkaus, Mikael, ei ole niin vain unohdettavissa. Eikä Hukkavaara ole vielä paljastanut läheskään kaikkia salaisuuksiaan.

Sudet kutsuvat. On pakko palata takaisin, vaikka se tarkoittaa ajautumista keskelle repivää taistelua. Jos ei edes omiin tunteisiinsa voi luottaa - keneen voi?

"Kesytön oli suomalaista fantasiaa parhaimmillaan, joten olin kyllä innoissani kun sain toisen osan kätösiini. Arvata saattoi, että en malttanut kovin usein laskea sitä ulottumattomiini. Susiraja tuntuu jotenkin "kotoiselta" ja ehkäpä siksi sen maailmasta tykkään. Tässä kirjassa on ehkä edeltäjäänsä synkempi meininki, joka varjostaa koko ajan Raisaa ja hänen ystäviään Hukkavaarassa ja saa lukijan kuvainnollisesti niskakarvat pystyyn. Se laittaa pohtimaan mitä oikein on tapahtunut ja mitä jatkossa tapahtuu. Asiat rullasivat mielestäni eteenpäin sopivalla tempolla ja pysyivät mielenkiintoisina alusta loppuun vaikka Raisa olikin tässä kirjassa muutamaan otteeseen aika ärsyttävä persoona. Romantiikan ystävänä tottakai olisin kaivannut pääparin välille vähän enemmän säpinää, mutta jouduin tyytymään vain pariin herkulliseen kohtaan. Ehkä jatkossa sitten enemmän. Uhanalainen herätti tunteita laidasta laitaan ja kirvoittipa se pari kyyneltäkin loppumetreillä. Eipä jäänyt kamalasti Kesyttömän jälkeen, joten en pettynyt laisinkaan tähän jatko-osaan. Saisiko sen kolmannen kirjan jo käsiinsä?!"

ARVOSANA: 9   

Jäljitetty

Mukaansa tempaava paranormaali romanssi yhdistää tätä päivää ja tunnistettavaa todellisuutta muinaisiin myytteihin. Kiitetyn sarjan kolmas osa. 

Paluu Helsinkiin ja elämä taideopiskelijana ei olekaan Raisan odotusten mukaista, eivätkä muistot Hukkavaarasta ja Mikaelista anna rauhaa. Vampyyriystävä Konstan perustamalla klubilla yliluonnollinen väki kokoontuu juhlimaan Helsingin yössä... Konstan avulla Raisa pääsee kadonneen kaksoisveljensä Mitjan jäljille, ja pitkään piinanneet salaisuudet alkavat viimein saada valaistusta. Seikkailu johdattaa sisarukset Kreikkaan, kätketylle daimonien saarelle – ja huimaan pakomatkaan.

"Olipas vähän puulla päähän lyöty olo kun suljin tämän kirjan kannet. Täytyy myöntää, että tämä kirja oli hienoinen pettymys. Kirjailijan tavassa kirjoittaa sekä hahmoissa ei ole kyllä mitään vikaa, mutta olin pitänyt tätä niin umpisuomalaisena tarinana kuin olla ja voi ja petyin suunnattomasti, että tähän tuotiin mukaan jotain kreikan mytologiaa ja daimoneita. Vielä sen olisin tajunnut jos kuvio oli jollain tavalla liittynyt suomen mytologiaan tai vastaavaan, mutta kun ei. Rakastuin ensimmäisessä kirjassa niin silmittömästi suomalaisuuteen sekä Hukkavaaraan, että tässä kirjassa oli shokki lukea myös keijuista ja vaikka sun mistä jotka menivät minusta vähän yli hilseen. Loppua kohden tietysti saatiin taas vähän vanhoja kipinöitä syttymään mikä oli mahtavaa, mutta nyt toivon käsi sydämellä, että seuraava osa lupaa jälleen kerran suomalaisuutta yli äyräiden sekä Hukkavaaraa. En tunnistanut tätä oikein Susiraja-sarjan kirjaksi. Ei tämä nyt mikään huono kirja ollut, mutta tarina hyppäsi kyllä minusta vähän harhapoluille. Jatko-osaa odotellaan siis kovasti jotta nähdään mitä tuleman pitää."

ARVOSANA: 8- 

Vainuttu

Voiko rakkaudella olla mahdollisuutta, kun voitettavana ovat yliluonnollisen suuret esteet ja henkeä uhkaavat vaarat?

Siitä lähtien kun Raisa tapasi Mikaelin ensimmäistä kertaa, pojan siniset silmät ovat seuranneet häntä. Mutta liian monet asiat repivät heitä eroon toisistaan. Mikael on ihmissusi. Raisa on daimon, minkä merkitys kaikessa hurjuudessaan on vasta alkanut avautua. Raisa on taidetta rakastava kaupungin kasvatti, Mikaelin koti on Kainuun metsissä ja hän haluaa omistautua lääketieteelle ja yhteisönsä auttamiselle. He ovat hellepäivä ja pakkasyö, ja heitä ajavat takaa tuhoa lietsovat voimat.

"Kun posti toimi tämän kotiin, minun oli ehdottomasti päästävä lukemaan tämä ennen muita kirjoja. Ensimmäinen osa tästä sarjasta sai minut kiintymään tähän maailmaan aivan totaalisesti. Olen ollut aiemmin vähän skeptinen suomeen sijoittuvien fantasia-kirjojen suhteen, mutta Kesytön muutti mieleni. Hukkavaara oli heti alusta todella mielenkiintoinen ja houkuttava maailmaa, ja melkein kiljuin ääneen kun hahmot palasivat Hukkavaaraan tässä viimeisessä osassa. Olisin lukenut Hukkavaarasta paljon enemmänkin kuin mitä kirjoissa oli. Daimon-kuvio jäi minulle edelleen aika etäiseksi asiaksi koska sudet veivät kaiken huomioni. Ehkä minusta on vieläkin vähän vaikea sulatella noita kreikan kuvioita, mutta ei se kirjasta huonompaa tee vaan antaa siihen vähän erikoista säväystä. Loppu olikin sitten tapahtumaa täynnä ja viimeisillä sivuilla tuntui, että putosin vähän kärryiltä Raisan "palatessa" taas kuvioihin. Hiukan haikeita fiiliksiä herättivät nämä viimeiset sivut, mutta onneksi minulla on kaikki neljä kirjaa hyllyssä jotka voi lukea uudelleenkin jos siltä tuntuu."
ARVOSANA: 8