torstai 3. toukokuuta 2012

Erin Morgenstern - Yösirkus

(The Night Circus)

Sirkus saapuu varoittamatta. Siitä ei ilmoiteta etukäteen, kaupungin lyhtypylväisiin tai ilmoitustauluille ei ilmesty julisteita, paikallisessa lehdessä ei ole mainosta tai mainintaa. Se vain yksinkertaisesti on paikassa, joka vielä eilen oli tyhjä.

Yösirkus kuljettaa lukijan mukanaan outoon, rönsyilevään ja kiehtovaan sirkusmaailmaan 1800- ja 1900-lukujen vaihteeseen. Mustavalkoraidallisten telttojen suojissa kaksi nuorta taikuria, Celia ja Marco, kilpailevat pelissä, johon heitä on valmennettu pienestä pitäen. Heidän täytyy ylittää toinen toisensa kyvyillään, mielikuvituksellaan ja voimillaan. Heidän opettajansa suostuvat paljastamaan pelistä ainoastaan sen, että siitä ei pääse irti.

Nuoret kilpakumppanit alkavat nähdä kilvan kiehtovana yhteistyönä, ja pian Celia ja Marco rakastuvat tietämättä sitä, että pelissä häviäjän osa on kuolema. On vain yksi tie ulos. Tarvitaan ennennäkemätön voimanponnistus ja erään viattoman maalaispojan apu. Niillä muutetaan kohtaloa tavalla, joka olisi uskomaton, jos ei uskoisi taikuuteen.


Ote kirjasta:

 Aurinko katoaa horisontin taakse, ja auringonlasku vaihtuu iltayön hämäryyteen. Ihmiset ympärilläsi käyvät jo levottomiksi. He alkavat siirrellä jalkojaan ja mutista hylkäävänsä aikeensa ja siirtyvänsä johonkin lämpimämpään paikkaan viettämään iltaa. Harkitset juuri itsekin häipymistä, kun alkaa tapahtua.
  Aluksi kuuluu pamahdus, joka erottuu juuri ja juuri tuulen ja puheensorinan läpi. Pehmeä ääni muistuttaa juuri kiehumaisillaan olevaa teepannua.
  Sitten tulee valo.
Pienet valot alkavat tuikkia joka puolella ikään kuin koko sirkus olisi kirkkaan tulikärpäsparven peittämä. Odottava joukkio hiljenee katselemaan valonäytöstä. Joku lähelläsi haukkoo henkeään. Pieni lapsi taputtaa käsiään silkasta ilosta.
  Kun kaikki teltat hehkuvat valoa tummaa yötaivasta vasten, esiin ilmestyy kyltti.
  Takorautakiehkuroiden katveisiin porttien ylle syttyy lisää tuliskärpäsmäisiä valoja, jotka paukahtelevat voimistuessaan. Joitain pamauksia seuraa hehkuvan valkoinen kipinäsuihku ja savua. Porttia lähinnä seisoneet astuvat pari askelta taaksepäin.
  Aluksi valomuodostelma vaikuttaa sattumanvaraiselta. Kun valoja syttyy yhä enemmän, paljastuu, että ne muodostavat kirjaimia. Ensin erottuu C ja sen jälkeen yhä useampi kirjain. Yksi q, kumma kyllä, ja monta e:tä. Viimeisenkin lampun sytyttyä, savun ja kipinöiden hälvettyä, hienon hehkuvan kyltin voi vihdoin lukea. Nojaa hiukan vasemmalle nähdäksesi paremmin, ja pystyt lukemaan:

Le Cirque des Rêves

Väkijoukossa jotkut hymyilevät tietäväisesti, toiset kurtistavat kulmiaan ja katselevat kysyvästi ympärilleen. Lähelläsi pikkutyttö kiskoo äitiään hihasta ja vaatii saada tietää, mitä kyltissä sanotaan.
  "Unelmien sirkus", kuuluu vastaus. Tyttö hymyilee ilahtuneena.
Rautaportit alkavat täristä, ja lukko aukeaa kuin itsestään. Portit heilahtavat kutsuvasti auki.
Nyt sirkus on auki.
Astu sisään.

(Yösirkus, s. 6-7 - Odotus)

"Tämä kirja todella oli ja on edelleen mysteeri minulle. En oikein tiedä pidinkö tästä vai en. Se kertoo sirkuksesta, joka ilmestyy yllättäen ja saattaa kadota yhtä nopeasti. Se sisältää monia eri telttoja, joissa jokaisessa on oma esityksensä: taikureita, ennustajia, käärmenaisia jne. Kaikki sirkuksessa on mustavalkoista, aina teltoista esiintyjiin asti. Kuvaus oli todella yksityiskohtaista ja välillä minusta melkein tuntui, että olin itsekin sirkuksessa. Kieltämättä olisin halunnut päästäkin tuollaiseen taianomaiseen paikkaan, jossa kaikki on täydellisen mystistä ja jossa on maailman parhainta omenamehua ja suklaarottia, joilla on lakritsihäntä. Sirkuksen kuvailu oli totaalisen upeaa! Kaiken takanahan on tietenkin Celia ja Marco, joiden pelikenttänä toimii juuri tämä mystinen sirkus. Heidän eräänlainen rakkaustarinansa tosin jää ihan sivuun minusta, koska kirjassa on paljolti myös muiden hahmojen tarinoita. Tämän tarinan pääosassa on enemmänkin itse sirkus ja sirkuslaisten elämä. Tarina oli kiehtova, mutta samalla se jäi hiukan mustavalkoiseksi kuten sirkuksen väriteemakin. Tämä on hämmentävä kirja, joka ihastuttaa, mutta joka jättää lukijan jonkinlaisen "mitä ihmettä tapahtui" - tunteen valtaan."
ARVOSANA: 8

4 kommenttia:

  1. Oho, kuulostaa mielenkiintoiselta! Kiitokset vinkkipostauksesta, uskon vielä etsiväni tämän kirjan itsekin luettavaksi tämän perusteella. :)

    Mitä mieltä olit hahmoista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sekaan mahtui jos jonkinlaista hahmoa ja minusta kaikki olivat tavalla tai toisella todella mahtavia. Suosikiksi varmaan nousi tyttö nimeltä Poppet. Hän syntyi sirkuksessa ja pystyi näkemään näkyjä. Ah, hahmoissa oli niin laaja kirjo, että siihen menisi varmasti ikuisuus :D

      Tarinaa kerrottiin todella monen henkilön näkökulmasta joten kirjaan tuli syvyyttä monella tapaa. Ajatuksen kanssa piti kyllä lukea, koska välillä se saattoi pomppia hassusti.

      Poista
  2. "Tämä on hämmentävä kirja, joka ihastuttaa, mutta joka jättää lukijan jonkinlaisen "mitä ihmettä tapahtui" - tunteen valtaan."

    ^ Kylläpä osasit kuvata osuvasti kirjan lukemisen jälkeisiä tunnelmia :) Hieno, hämmenntävä ja lumoava kirja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tavallaan ei yhtään minun tyylinen kirja, mutta samalla kuitenkin kokemisen arvoinen lukuelämys :)

      Poista

Kiitoksia muistamisesta ;)