Surunsyöjät

Kertomus vihan ja rakkauden liitosta, jossa katse voi tappaa.

Kovia kokenut persoonallisen räväkkä Hope McKaya asustaa mummonsa kanssa Blue Cove - nimisessä pikkukaupungissa. Pian kaupunkiin ja kouluun ilmestyy todella komea, peuransilmäinen Victor, johon kaikki koulun tytöt tuntuvat lankeavan. Victor on äärimmäisen ystävällinen kaikkia - varsinkin koulun tyttöjä - kohtaan, mutta Hopea hän ei aluksi tunnu huomaavan lainkaan. Kun kaksikko tutustuu toisiinsa takkuisen alun jälkeen, heidän ystävyytensä käynnistää tapahtumaketjun, jonka seuraukset voivat olla kohtalokkaita. 

Veera Laitinen oli vain 14-vuotias julkaistessaan esikoisteoksensa Surunsyöjät, joka on ensimmäinen paranormaalista romantiikasta kertova suomalainen romaani. Sarjalle ei tullut jatkoa.

Kirjat:

1. Surunsyöjät, 2011

Surunsyöjät

Hope McKaya ihastuu pienen kotikaupunkinsa uuteen, arvoitukselliseen tulokkaaseen. Samalla Hopen mystinen ja kuoleman sävyttämä menneisyys herää henkiin. Hän saa käsiinsä ikivanhan paperinpalan, joka ei pala tulessakaan, vaan johdattaa päähenkilön tuskallisten salaisuuksien jäljille. Hänen elämänsä muuttuu, sitä alkaa hallita fantasiamaailman lait.

Veera Laitisen esikoisromaani tavoittaa outojen tapahtumien kautta fantasiamaailman, joka avaa tien sekä elämään että kuolemaan. Psykologisesti oivaltava kerronta kuljettaa pitkin Blue Coven katuja, mutta johdattaa samalla mielen salatuille poluille.

"Minulla oli jotain kummallisia ennakkoluuloja suomalaisesta tuotannosta, joten päätin ottaa tämän luettavaksi. Kirja oli yhteenvetona viihdyttävää luettavaa, mutta valitettavasti tekstistä huomaa, että sen on kirjoittanut nuori tyttö. Teksti oli paikoitellen sujuvaa ja tarpeeksi kiivastahtista, mutta sekaan mahtui aika paljon toistoa ja eräänlaista jankkaamista. Hopesta oli luotu persoona, joka olisi mielestäni tosielämässä todella pelottava ihminen puheidensa, jatkuvan nauramisensa ja uhkarohkeutensa kanssa enkä tiedä oliko hän ärsyttävä luomus vai ei. Victorin ja Hopen suhde oli vähän kummallinen ja koko systeemi jäi mielestäni aika pinnalliseksi. Lopussa kirjaa asiat tuntuivat kiiruhtavan turhankin nopeasti. Pisteet siitä, että en osannut yhtään sanoa millainen Victor on miehiään kirjan loppupuolelle saakka. Yhteenvetona voisin sanoa, että todella hieno tuotos ja mielenkiintoinen juoni nuoren tytön kirjoittamaksi. Toivottavasti hän ei koskaan lopeta kirjoittamista, koska taito tulee vielä kehittymään."

ARVOSANA: 7