Millie on viimein jättänyt menneisyytensä taakseen ja muuttaa perheensä kanssa mukavalle alueelle, jossa hän voisi elää rauhassa ja turvassa kasvattaen lapsiaan. Heidän naapurinsa osottautuvat kuitenkin kummallisiksi. Ja Millien mies alkaa käyttäytyä oudosti. Pinnan alla kuohuu ja Millien on jälleen koetettava selviytyä perhearjen lisäksi naapuruston kummallisista tapahtumista.
Millie on jättänyt kotiapulaisen työn taakseen ja päässyt tekemään unelmiensa työtä, johon ei kuulu laittomuuksia. Tarina keskittyy perheen arkeen ja kummallisiin naapureihin, joista jokainen sai vuorollaan jotenkin minun ärsytyskäyräni kohoamaan sekunneissa. Argh. Hiukan jokainen hahmo tuntui ehkä vähän ärsyttävän tässä kirjassa, mukaan lukien Millien hiukan pökkelö mies. Tämä oli kolmesta kirjasta selkeästi kehnoin. Tässä oli rakennettu hienoa tarinaa, joka sai jälleen lukijansa pohtimaan erilaisia skenaarioita siitä mitä ihmettä oikein tapahtuu kun asia toisensa jälkeen alkoi tupsahtamaan eteen. Ja tietenkin tässäkin osassa heitetään tarinan loppupuolelle twisti jos toinen, tällä kertaa minusta vaan tuntui, että loppuratkaisu oli jotenkin... epäuskottava. Siinä oli monta sellaista pikkuasiaa, jotka jotenkin häiritsi minua, sen enempää paljastamatta juonesta. Pakko kuitenkin myöntää edelleen, että tämän kirjailijan jännärit on minun makuuni. Helppolukuisia ja simppeleitä, nopeasti ahmittavia, joten aion kyllä tutustua Freidan muihinkin kirjoihin kunhan aikaa niille saan kaivettua. Jokunen kirja taitaakin olla jo kirjastosta varattuna. Ihan ok kirja, muttei minun mielestäni McFaddenin parhaimpia.
.jpg){kind=small}
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitoksia muistamisesta ;)