Siri Kolu - Varjopäivä

Monitaituri Siri Kolu on palkittu muun muassa Lasten ja nuorten Finlandia-palkinnolla, Tobelius-palkinnolla ja Blogistanian kuopus-palkinnolla. Hänen teoksiaan on käännetty yli 20 kielelle. Varjopäivä - niminen sarja aloittaa vahvalla ja vauhdikkaalla teoksella, joka kertoo Tervakorttelissa asuvasta Seljasta, jonka koko elämä muuttuu Varjopäivänä kun hänen varjonsa risteää Senaattorin ja hänen poikansa varjojen kanssa. 

Kirjailijan instagramtili

Kirjat:

1. Varjoliitto, 2025

2. ?

Varjoliitto

Nuori Tervakorttelin Selja on elänyt yhdessä perheensä kanssa vaatimatonta maalaiselämää yhdellä lohkoista, jonka keskiössä sijaitsee Aureus, pääkaupunki, jonne harva on päässyt elämänsä aikana lohkoilta. Eräänä päivänä varjokellojen soidessa tytön varjo risteää Senaattori Atticuksen ja hänen poikansa Laurionin kanssa. Siitä syntyy heidän varjoliittonsa. Pian Selja huomaa olevansa matkalla kohti pääkaupunkia, kohti uutta elämää ja ilmeisen ristiriitaista avioliittoa. Perille päästyään hän huomaa, että elämä ylellisyyksien keskellä on muutakin kuin ruusuista ja hän astuu keskelle salaisuuksia ja juonittelua.

Varasin tämän kirjastosta vähän sillä lailla hetken mielijohteesta aikaa sitten. Halusin vähän suomalaista luettavaa ja tietenkin romantiikan mainitseminen herätti mielenkiintoni vaikka mietinkin, että onko tämä sitten enemmän nuorille suunnattu ja vähemmän minunlaiseni mieleen, joka on jo saastuttanut mieltään kaikenlaisilla asiattomuuksilla. Noh, kirjahan itsessään ei ole kovin pitkä ja pohdin, että kyllähän tämän nyt lukee. Jo ensimmäisiltä sivuilta asti tuntui kuin minua olisi viety pitkin maita ja mantuja tukka hulmuten, tarina piti otteessaan ja tykitti tapahtumaa nopeasti heti ensi sivuilta saakka ja piti lukijan kyydissään merkillisen tehokkaasti. Alkuun minua vähän hirvitti kaikki erilaiset nimet ja termit ja pohdin miten voisin ne kaikki muistaa, mutta kun antoi vaan tekstin viedä niin se oli siinä. Selja oli merkillisen kylmäpäinen vaikka hänet oli juuri sutjakkaasti naitettu vanhemmalle miehelle ja hänen merkillisen ärsyttävälle (mutta komealle) pojalleen ja hän osasi hienosti luovia tarinan edetessä taktikoiden seuraavia siirtojaan. Muutaman kerran lukiessani pohdin, että mihinkähän aikaan nyt hypättiin kun tarina pompsahteli menneen ja nykyisyyden välillä, mutta onnistuin pysymään satulassa viime metreille saakka. Lopussa sitten vähän kiihdytettiin vauhtia (mikäli se enää on edes mahdollista) ja jätettiin lukija silmät pyöreinä kauhistelemaan, että mitenkä tässä nyt näin kävi. Tarina oli helppolukuinen ja soljuva. Mitään super romantiikan tykitystä tässä ei ole, mutta vähän kyllä kutkuteltiin niitäkin hermoja vaikka aluksi ajattelin, että tässä kirjassa tuskin kummaa löytyy. Mielenkiintoinen, vähän erilainen, aion kyllä lukea jatko-osankin!