(The marriage plot)
Onko 1800-luvun suurten romaanien rakkautta enää olemassa?
"Koko jutussa alkoi olla kohtalaisen koomisia ja shakespearelaisia piirteitä: Larry rakasti Mitchelliä, joka rakasti Madeleinea, joka rakasti Leonard Bankheadia."
Kun Madeleine palasi collegeen viimeiseksi lukuvuodeksi, hän oli päättänyt olla uuttera, ja tinkimättömästi selibaatissa. Mutta sitten hän tapasi Leonard Bankheadin. Jälkeenpäin ajatellen hänen olisi pitänyt huomata varoitusmerkit ajoissa.
Älykästä, hauskaa, osuvaa! Vinon huumorin siivittämä moderni kolmiodraama kuva inhimillisiä pikkumaisuuksiamme neulanterävästi ja samastuttavasti.
"Okei, takakannen teksti lupaa hyvää? Se lupaa huumoria, parisuhdedraamaa ja ehkä vähän tuhmuuksiakin. No, tämä kirja on sitten ilmeisesti sekoittanut takakantensa jonkun toisen kirjan kanssa. Itse parisuhdedraama rajoittuu yhteensä sataan sivuun (jos niinkään moneen) ja loppuaika kuvaillaan Mitchin seikkailua ympäri maailmaa, Madeleinen eipäs-juupas-niinpäs mietteitä ja maanis-depressiivistä poikaystäväehdokasta, josta ei tunnu olevan mihinkään. Johonkin "syvällisen" tekstin lukijaan tämä ehkä kolahtaa, mutta itse meinasin purskahtaa epätoivon itkuun ennen puolta väliä. Oli kiva tietää hahmojen elämästä ja menneisyydestä, mutta se meni kuvailussaan liian pitkäveteiseksi puuroksi. Milloin oli tarkkoja pohdintoja kirjoista ja kirjailijoista, joista en ole ikinä kuullut, milloin oli jumalasta ja uskosta. Mieleni olisi tehnyt harpata suoraan loppuun. Lukukokemuksen pelastivat muutamat hauskat alapää-vitsailut ja roisit mietteet kirjan edetessä. Loppu jäi todella sekavaksi ja avoimeksi... tai sitten minä en enää jaksanut keskittyä. Kirja, joka kyllä suuresti petti odotukseni."
ARVOSANA: 7
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitoksia muistamisesta ;)