Fey Spy Academy

C.N. Crawfordin ja Alex Riversin haltija-akatemia trilogia kertoo maailmasta, jossa ihmiset ja haltijat asuvat rinnakkain. On myös olemassa paikka, "Avalon Tower", jossa koulutetaan haltijoista salaisia agentteja. Nia on yksi heistä. Sattumien kautta hän päätyy kouluttautumaan Avalon Toweriin eikä kaikki ole tästä asiasta mielissään. Sarja on englanninkielinen.

Kirjailijan kotisivut

Kirjat:

1. Avalon Tower

2. Vale of Dreams

3. Lady of the Lake

Avalon Tower

Nia on kirjakauppias, joka lähtee lomailemaan Ranskaan, nauttimaan kirjoista ja hyvästä viinistä. Ennen kuin hän huomaakaan, hänet on kidnapattu haltijoiden matkaan ja operaatiota johtaa kiusallisen komea ja raivostuttava haltija nimeltä Raphael, joka uskoo Niasta olevan apua hänen suunnitelmissaan. Nia pääsee Camelotin eliittikouluun opiskelemaan, mutta matka kohti tavoitetta on pitkä ja mutkainen, kaikki eivät ole mielissään Nian olemassaolosta ja kaiken lisäksi Nian on opittava lisää itsestään ja kyvyistään.

Päädyin kuuntelemaan tämän Storytelistä ihan vain suositusten perusteella. Ja siellä tietenkin oli valittavana vain "dramatized adaption" mikä nyt ei itsessään kuulostanut mitenkään huonolta kuunnellessa, mutta siis tämä oli niiin outo. Jotenkin juoni eteni kauhean nopeasti ja hyppi välillä aikajanalla eteenpäin, ja varmaan taaksekin päin, en ole ihan varma koska tuntui etten pysynyt tarinassa mukana. Juoni oli ehkä paikoitellen muutenkin vähän epäuskottava eikä Niasta esim. ollut mitenkään outoa, että hän joutui kidnapatuksi vaan hän hyväksyi asian vaan tyyliin olankohautuksella. Kavereitakin löytyi haltijakoulusta ihan silmiä räpäyttämällä. Ja mukana oli tietenkin kaikki Camelotista salaseuroihin, excalipurista Lancelotiin, ja mainittiin siellä vähän James Bondiakin. Tämä vaikutti vähän siltä, että tämä on kirjoitettu pitkän alkoholipitoisen illan päätteeksi hetken mielijohteesta. Siis... outo, vähän sellainen, että jos kirjalla olisi paha adhd niin se olisi tämä kirja. Pääparin välinen kanssakäyminen oli vähän... meh. Ja jokin pikainen hempeilytuokiokin siellä loppupuolella vilahtaa. En oikein vielä tiedä haluanko lukea/kuunnella jatkoa, saas nähdä. Ei nyt lukulistan kärjessä vielä näillä meriiteillä ole.

L.K. Steven - Hopeaviitta

Hopeaviitta-sarja sukeltaa synkkään taikuuden maailmaan, jossa Hopeaviitat koettavat pitää yllä järjestystä, ja Punaviitat koettavat horjuttaa sitä. Kaikilla on omat henkilökohtaiset syynsä tehdä valintoja. Tarinan keskiössä on Saffron Killoran, joka vannoo kostoa rikollisjärjestölle. Hän opiskelee akatemiassa, jossa maageista koulutetaan rikostutkijoita, hopeaviittoja.

Kirjailijan kotisivut

Kirjat:

1. Silvercloak (suom. Hopeaviitta, 2026)

2. Turncloak (julk. 9/2026)

3. ?

Hopeaviitta

Kaksikymmentä vuotta sitten rikollisjärjestö murhasi kylmäverisesti Saffron Killoranin vanhemmat ja siitä lähtien hän on hautonut kostoaan. Saffron huijaa itsensä akatemiaan opiskelemaan voimakkaiden maagien rinnalla valmistaakseen itseään siihen mitä hänen on tehtävä. Hänen eteensä tarjoutuu mahdollisuus soluttautua Verikuihin ja tuhota järjestö yksi askel kerrallaan. Hänen on kuitenkin tehtävä kauheita tekoja todistaakseen valheellista uskollisuuttaan eikä tehtävää helpota riistiriitaiset tunteet rikollispomon poikaa kohtaan...

Olipas melkoinen tuotos. Oikeastaan vähän mietin, että laskeeko tätä edes romantasiaksi, vai enemmänkin fantasiaksi, jossa on romanttisia elementtejä. Ei tässä kuitenkaan mihinkään täydelliseen rakkauden läiskeeseen päästä kuin ehkä vähän kirjan loppupuolella. Hopeaviitta on kuin Harry Potterin paha isoveli. Se on synkkä maailma, jossa on taikaa ja erilaisia loitsuja. Oman taikavarantonsa voi kuluttaa hyvinkin nopeasti loppuun ja sen voi helposti täydentää kokemalla kipua tai nautintoa, ja tehän tiedätte mitä tämä meinaa. Se on kaikessa suoruudessaan jopa välillä raaka, ja toisena hetkenä hyvin häpeilemätön. Saffron on kostonhaluinen ja vähän naiivi tyttönen, joka valehtelee itsensä vihollisten leiriin ehkä vähän turhankin helposti. Julma ja säälimätön rikollispomon poika Levan on todellakin paha, mutta pinnan alla kytee muutakin. Kirjan edetessä Saffron taistelee selvitäkseen, valehtelee ja taistelee kiellettyjen tunteidensa kanssa, mutta välillä voi vähän lipsahdella lähempään tuttavuuteen entisen heilankin kanssa. Synkkä taikuuden maailma kuljettaa lukijaansa erilaisten loitsujen ja juonitteluiden läpi kohti hyvän ja pahan kohtaamista ja loppua kohden kipinöitä alkaakin lennellä, sanan kaikissa merkityksissä. Ei tämä mikään super spicy ole, mutta kyllä siellä hiukan päästään lopussa asiaankin. Tarinan keskiössä on enemmänkin kirjan sisältämä taikuuden julma maailma. Ja lopussa tietenkin kuohahtaa kun Saffron koettaa pelastaa tilanteen satuttamatta ketään. Eiköhän seuraavassakin osassa saada melkoista tunteiden vuoristorataa, loppu nimittäin jäi aika kylmäävään kohtaan.

Navessa Allen - Game On

Sarjan kolmas ja viimeinen (?) kirja sukeltaa uuden pariskunnan elämään. Stella on säpäkkä nainen, joka omistaa tatuointiliikkeen. Eräänä päivänä komea Tyler saapuu hänen liikeeseensä eikä mikään ole enää kuin ennen. Stellan veli on velkaa Tylerille poskettomia summia ja Stella suostuu feikkideittaamaan äärettömän ärsyttävää komistusta sovittaakseen veljensä velan. Mutta Tylerilla on omat salaisuutensa kannettavanaan.

Sarjan kaksi ensimmäistä osaa oli niin hyviä, että pitihän tämä ottaa kuunteluun heti kun se ilmestyi. Vaikka hahmona Tyler ei oikein kauheasti kiinnostanut niin täytyy myöntää ettei kirjailija ollut ihan väärässä sanoessaan, että hän laittaa lukijansa rakastumaan Tyleriin. Se tyyppi oli aivan äärettömän ärsyttävä ja ilkeä, ja he ottivat yhteen Stellan kanssa minkä ennättivät, mikä tietenkin oli minusta äärettömän viihdyttävää koska rakastan näitä enemies to lovers-tarinoita. Tarinana tämä lähti ehkä hiukan jähmeästi liikkeelle ja mietinkin jo, että saakohan tästä samaa fiilistä kuin aiempia osia lukiessani, mutta kyllä, kyllä se jonkinlainen fiilis sieltä tuli. Oli myös hauskaa, että esim. Lights Outin Josh oli tässä pienesti mukana. Mitähän tästä nyt enempää sanoisi, pidin tästä, tämä oli viihdyttävä ja ai että, tämän kirjan spicy oli... spicya. Pidän kirjoista, joissa ei liiaksi mennä draaman puolelle ennen kuin pääpari ymmärtää etteivät voi elää ilman toisiaan, joten tää oli sen osalta ihan kelpo tekele vaikkakin sattuneista syistä Tyler hiukan menetti hohtoaan kirjan loppupuolella. Sitä miksi näin kävi, se jääköön arvoitukseksi ;) Mutta joo, ei mennyt aika hukkaan tämän kanssa. Ja lopun Fredin (Alyn kissa) pov oli erittäin viihdyttävä.

Freida McFadden - Kotiapulainen valvoo

Millie on viimein jättänyt menneisyytensä taakseen ja muuttaa perheensä kanssa mukavalle alueelle, jossa hän voisi elää rauhassa ja turvassa kasvattaen lapsiaan. Heidän naapurinsa osottautuvat kuitenkin kummallisiksi. Ja Millien mies alkaa käyttäytyä oudosti. Pinnan alla kuohuu ja Millien on jälleen koetettava selviytyä perhearjen lisäksi naapuruston kummallisista tapahtumista.

Millie on jättänyt kotiapulaisen työn taakseen ja päässyt tekemään unelmiensa työtä, johon ei kuulu laittomuuksia. Tarina keskittyy perheen arkeen ja kummallisiin naapureihin, joista jokainen sai vuorollaan jotenkin minun ärsytyskäyräni kohoamaan sekunneissa. Argh. Hiukan jokainen hahmo tuntui ehkä vähän ärsyttävän tässä kirjassa, mukaan lukien Millien hiukan pökkelö mies. Tämä oli kolmesta kirjasta selkeästi kehnoin. Tässä oli rakennettu hienoa tarinaa, joka sai jälleen lukijansa pohtimaan erilaisia skenaarioita siitä mitä ihmettä oikein tapahtuu kun asia toisensa jälkeen alkoi tupsahtamaan eteen. Ja tietenkin tässäkin osassa heitetään tarinan loppupuolelle twisti jos toinen, tällä kertaa minusta vaan tuntui, että loppuratkaisu oli jotenkin... epäuskottava. Siinä oli monta sellaista pikkuasiaa, jotka jotenkin häiritsi minua, sen enempää paljastamatta juonesta. Pakko kuitenkin myöntää edelleen, että tämän kirjailijan jännärit on minun makuuni. Helppolukuisia ja simppeleitä, nopeasti ahmittavia, joten aion kyllä tutustua Freidan muihinkin kirjoihin kunhan aikaa niille saan kaivettua. Jokunen kirja taitaakin olla jo kirjastosta varattuna. Ihan ok kirja, muttei minun mielestäni McFaddenin parhaimpia.

Varpusten kilpi

Devney Perryn fantasiamaailma on täynnä seikkailua, jännittäviä henkilöhahmoja ja pelottavia hirviöitä. Se kertoo prinsessasta nimeltä Odessa, joka on elänyt kauan sisarensa varjossa. Kunnes eräänä päivänä siskonsa sijaan hänet naitetaan Turahin kruununprinssille ja hänestä tulee seuraava "varpunen". Ja niin hänen matkansa kohti tuntematonta alkaa. Sarja saa kaksi suomennosta tänä vuonna.

Kirjailijan kotisivut

Kirjat:

1. Shield of Sparrows (suom. Varpusten kilpi, 2026)

2. Rites of the Starling (suom. Kottaraisten riitti - 27.8.2026)

3. ?

Varpusten kilpi

Quentisin prinsessa Odessa on tottunut, että hänet jätetään huomiotta. Hänen sisartaan Maeta on koulutettu kuitenkin Varpuseksi jo kauan ja hänen on määrä avioitua Turahin kruununprinssin kanssa. Kaikki kuitenkin muuttuu kun prinssi valitseekin puolisokseen Odessan. Yhdessä vakavakasvoisen prinssin ja hänen henkivartijansa kanssa Odessa matkustaa maahan, josta hän ei tiedä mitään ja jossa vaarat tuntuvat vaanivan joka nurkalla.

Tästä kirjastahan on kohistu jo kauan ennen sen suomennosta vähän siellä sun täällä, ja siis tästähän julkaistiin aivan uskomattoman kaunis painos suomeksi syrjävärjäyksillä, joten päätin hankkia tämän suoraan sokkona omaan hyllyyn. Kirjassa on hyvin mielenkiintoisia henkilöhahmoja ja tarina käynnistyy aika himmailematta heti alussa saaden lukijansa miettimään kaikenlaisia mahdollisia skenaarioita sille, mitä tässä voikaan tapahtua. Maailmaa rakennetaan aika mallikkaasti läpi kirjan, se tutustuttaa lukijaansa erilaisiin kaupunkeihin ja kyliin, kouralliseen erilaisia petoja ja toiseen kouralliseen värikkäitä henkilöhahmoja, ja vaikka välillä kirjan sivuilla kuohahteleekin niin jännittävimmät asiat alkavat mielestäni tapahtua vasta kirjan loppupuolella. Sen enempää paljastamatta "pääparin" välinen naljailu on jotenkin äärimmäisen viihdyttävää luettavaa ja onhan siellä niitä ah-niin-kiellettyjä tunteita. Kirjan asetelma lähtee liikkeelle vähän erikoisemmalla asetelmalla, mutta edetessä lukija alkaa tehdä vähän omia pohdintojaan ja muistan elävästi kirkaisseeni lukiessani, että "minä arvasin!" kun juoni alkaa edetä ja salaisuuksia paljastua. Ja loppuhan meni tietenkin ihan itkuksi ja vielä sen jälkeen sain loksautettua viimeisillä sivuilla leukani lattiaan. Selkeästi tässä on vielä vaikka mitä tulossa, luen ehdottomasti myös jatko-osan. Ihan hyvin kirjoitettua fantasiaa, joka pitää otteessaan vaikka välillä polkeekin vähän tasaisemmalla tahdilla. Ei nyt ehkä ihan miun suosikkisarjoihin (ainakaan vielä) hyppää, mutta lähellä ollaan. Seuraavaa odotellessa!

Navessa Allen - Valot pois

Olen lukenut nyt tämän kirjan englanniksi ja vielä suomeksi nyt kun suomennos viimein ilmestyi. Kerrattakoon nyt hieman, että Into Darkness-sarjan ensimmäinen osa nousi tiktok-hitiksi ja muun muassa some on pullollaan erilaisia aiheeseen liittyviä videoita ja fanartia. Kirjasta on myös äänikirja, jota on hehkutettu kovasti, mutta sitä en itse ole kuunnellut. Ei taida tällä hetkellä löytyä edes suomen äänikirjapalveluista. Ja, tästä ensimmäisestä osasta on myös tekeillä tv-sarja Netflixiin, jossa kirjailija itse on mukana luomassa sarjaa "valkokankaalle".

Kirja kertoo traumahoitaja Alysta, joka viihdyttää itseään vapaa-ajalla selaamalla somessa naamiomiehen videoita. Hän on yhtä obsessoitunut lihaksikkaaseen ja anonyymiin mieheen kuin muutama tuhatta muutakin seuraajaa. Sitä hän ei tiedäkään (ainakaan aluksi), että naamiomies on Josh, ja Josh on kiinnittänyt huomionsa Alyyn. Eikä aikaakaan kun alkaa tapahtumaan. Tätä nyt en laskisi suoraan dark romance-genreen vaan tämä on enemmänkin dark romcomia, se on täynnä stalkkeriromantiikkaa, hiukan synkkyyttä, huumoria ja spicyä. Sanoisin, että turvallinen vaihtoehto aloittaa tutustumaan genreen mikäli se kiinnostelee.

Pidin todella paljon englanninkielisestä versiosta ja halusin ihan mielenkiinnosta lukea tämän suomeksi, että miten se mahtaakaan taittua meidän omalla kielellä. Noh, taittuihan se. Jotenkin. Kyllä silti pakko sanoa, että englanniksi tämä vaan toimii täydellisesti, suomeksi ehkä vähän notkahdellen. Täytyy myöntää, että pidän siitä, että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä, joten pisteet siitä kotiin, että tässä ei viljelty minkäänlaisia lemmenvaltikka-termejä, jos tiedätte mitä tarkoitan. Kröhm. Kirjassa olleet vitsit toimi jotenkin paremmin englanniksi ja olin ehkä vähän katkera, että eräs hauska kohta oli suomennettu eri tavalla kuin se oli kirjassa, vaikka sen olisi voinut suomentaa sanasta sanaan käyttämällä vaan kirjassa mainittuja englanninkielisiä termejä. Mutta niin, kyllä tämäkin vähän nauratti ja viihdytti, ehkei vaan samalla tavalla kuin alkuperäinen versio. Hienoa kuitenkin, että tämänkin genren kirjoja on alettu suomentaa vaikkakin minua vähän jänskättää kärsiikö tämän kirjan hienous jos ensilukijat lukevat sen vain suomeksi. Aion silti hankkia hyllyyn kaikki suomennoksetkin, on tämä sen verta sen arvoinen sarja.

Steph Macca - Recklessly Damaged

Rylee kamppailee edelleen menneisyytensä ja hiukan nykyisyytensäkin kanssa. Hän koettaa luovia arkeaan läpi yhdessä velipuoliensa kanssa, jotka ovat auttamassa häntä. Moottoripyöräjengin uhka on edelleen vahvasti läsnä ja Ryleen velipuolet sekä hänen ystävänsä päättävät tehdä asialle jotakin. Samaan aikaan Ryleen välit veljiinsä lähenee entisestään ja se tuottaa myös päänvaivaa. Vaikka he eivät jaakaan samaa verta, on Rylee tiukasti kiinni myös yhteiskunnan asettamissa paineissa.

Sarjan kolmas osa jatkaa siitä mihin edellinen jäi ja juonellisesti päästään taas hiukan nytkähtämään eteenpäin, mutta myönnettäköön, että ei tätä kyllä juonikuviot silmissä ole kirjoitettu. Vaikka juonta tästä löytyy niin tarina keskittyy enemmänkin hahmojen ympärille ja heidän välistensä suhteiden kehittymiseen. Kuitenkin aika kiva, että tässä kaikista hahmoista on kuitenkin saatu erilaisia ja omalla tavallaan hyvinkin kiinnostavia. Juoni rallailee Ryleen kipuilun ja toinen toistaan kuumempien jumppatuokioiden välillä ja pakko nyt myöntää näin merkillisen häveliäisyyden aikakaudella, että olihan tämä nyt penteleen kuumaa kuunneltavaa. En muista hetkeen ilmeilleeni niin paljon kuin tätä kuunnellessa, pokkani ei pitänyt sitten yhtään. Ja vielä kun tässä oli lukijoina toinen toistaan kuumempia nimiä niin ai että, kuin olisi maailman parhaassa karkkikaupassa käyskennellyt. Olen edelleen kova why choose-fani, minun on se taas myönnettävä. Ja se loppu. Kaikki näytti olevan ihan mallillaan, mutta tietenkin kirjailija puhdottaa loppuun sellaisen kierrepallon, että itkuksihan se meni. Ei, ei ja ei! Minä toivon, että päätösosassa ei käy niin kuin minä pelkään. Mikäli kuumaakin kuumempi why choose-tarina merkillisen kunnollisilla henkilöhahmoilla kolahtaa suhun niin pistähän kuunteluun ehdottomasti. Kyllä tää melkein sen neljä tähteä saisi pelkästään viihdekertoimensa puolesta, mutta lisätään tuohon kolmeen ainakin se puolikas.

Lauren Biel - Slaughter Park

Quinn viihtyy kameran edessä kiusoittelemassa fanejaan. Yksi fani on kuitenkin muita innokkaampi, ja karmivampi. Kun hän saa henkivartijakseen skottilaisen komistuksen Avenin, heillä molemmilla alkaa pian olla tukalat paikat toistensa kanssa. Quinn päätyy Slaughter Parkiin keskelle sarjamurhaajia ja hänen vainoajansakin on paikalla. Samalla kun kaksikko koettaa selvittää kuka ahdistelija on, parin välillä alkaa kipinöidä.

Hiukan tyhjä olo. Mitä sitä nyt kuuntelee kun nämä kaikki sarjan mahtavat kirjat on kuunneltu läpi? Nämä on taas niitä sarjoja, jotka pitää ehdottomasti kuunnella. Näissä on aivan loistavat lukijat, jotka heittäytyvät rooleihinsa ihan täysillä. Ja mikä parasta, nämä voi kuunnella suoraan Storytelistä, vink vink! Mukana seikkailussa oli tietenkin aiemmista osista tutut hahmot ja pääsemme tutustumaan nyt myös tähän uuteen pariin. Nämä tyypit jäi ehkä vähän itselle etäisiksi ja sanoisin, että tämä osa oli ehkä sarjan heikoin. Ei se huono ollut, mutta sarjan kaksi ensimmäistä osaa ovat kyllä ehdottomasti sarjan parhaimmistoa. Mikäli irkkuaksentista pitää, niin sitähän tässä on kaiken muun lisäksi. Jälleen tarinaa siivitetään murhakepposilla, huumorilla ja kuumilla kohtauksilla, jotka antavat vähän odottaa itseään kuitenkin. Kaiken kaikkiaan viihdyttävä kirja myös tämä, jossa taas hiukan pilataan ruokia ja annetaan pahiksille kyytiä. Edelleen sitä mieltä, että parasta romcomia mitä olen tähän mennessä lukenut tai kuunnellut, uppoaa miun huumorintajuun ihan täysin. Toivottavasti tältä kirjailijalta saadaan vielä lisää samanlaista tuotosta jossain vaiheessa. Ehkä täytyy hankkia nämä kirjat omaankin hyllyyn jossain vaiheessa.

Freida McFadden - Kotiapulaisen salaisuus

Millie etsii jälleen töitä. Se on haasteellisempaa mutkikkaan menneisyyden vuoksi, mutta pian häntä tärppää kun hänelle tarjotaan paikkaa rikkaan Garrickin taloudesta. Upea kattohuoneisto vaatii siivouksen ja säännölliset ateriat, eikä vakavasti sairaana olevaa rouva Garrickia saa häiritä, joka viettää aikansa asunnon vierashuoneessa. Pian asunnossa alkaakin tapahtua kummallisia asioita ja Millie on varma, että kaikki ei ole siltä miltä näyttää.

Piti nyt vihdoin ja viimein lainata kirjastosta nämä Kotiapulaisen jatko-osat lukuun kun olen venytellyt näiden lukemista kauan aikaa ja haluan saada luettua nämä ennen kuin seuraava mahdollinen leffa pärähtää eettereihin. Tästä osasta on nimittäin vahvistettu elokuva saapuvaksi enkä malta odottaa koska ensimmäinenkin oli niin hyvä. Toistan varmaan itseäni, mutta rakastan näitä McFaddenin kirjoja näiden nopeatempoisuuden ja helppolukuisuuden vuoksi. Harvoin jaksan tarttua tämän genren kirjoihin, mutta tämän kirjailijan tuotokset on ihan parasta minulle, joka ei jaksa uppoutua mysteereihin hillittömän moneksi sadaksi sivuksi. Nämä on kivoja "välipalakirjoja", jotka lukaisee läpi muutamassa tunnissa. Ja kuten arvata saattaa, tässäkin juoni lähtee etenemään heti alkutekijöissään ja jälleen kerran kirjailija heittää twistiä twistin perään ja saa lukijansa suun loksahtamaan auki. Täytyy ihailla tätä mielikuvituksen määrää. Todellakin viihdyttävä, nopeasti etenevä kirja, josta on hyvä sukeltaa kolmanteen osaan heti kun mahdollista. Suosittelen ehdottomasti tämän kirjailijan kirjoja. Hänen tapansa kirjoittaa ja tapansa keksiä mitä uskomattomampia juonikuvioita on ilmiömäistä. Olikin haaveena, että hankkisin hänen kaikki suomennoksensa omaan hyllyyni jossain vaiheessa.