Plated Prisoner

Raven Kennedyn synkkä romantasiamaailma on täynnä erilaisia taikavoimia, julmuutta ja manipulointia. Se palaa klassikkotarinan äärelle ja kertoo Orean valtakunnan Midaksesta, jonka kosketus muuttaa kaiken kullaksi. Kuningas Midas pelasti vuosia sitten slummeista kauniin naisen, jonka hän muutti kultaiseksi ja nyt nainen on koko valtakunnan ihmetys, kuninkaalle arvokas lemmikki, jota hän pitää häkissä linnassaan. Sarja on englanninkielinen.

Kirjailijan kotisivut

Kirjat:

1. Gild

2. Glint

3. Gleam

4. Glow

5. Gold

6. Goldfinch

Gild

Aurenin arki kuluu tylsästi. Hän ei saa keskustella juuri kenenkään kanssa, lähes ainoastaan komean kuningas Midaksen kanssa, joka pitää häntä kullatussa häkissään. Auren on kiitollinen kuninkaalle, joka pelasti hänet vuosia sitten slummien ankeista oloista, mutta elämä linnassa on alkanut tuntua puuduttavalta. Kun Midas pettää hänen luottamuksensa tekemällä sopimuksen toisen kuninkaan kanssa ja lupaa tälle vastalahjana yön Aurenin kanssa, tyttö päättää taistella vastaan. Pian käynnistyykin tapahtumien sarja, joka sysää Aurenin seikkailuun ja keskelle suuria vaaroja.

Jälleen äänikirjakuuntelu Audiplen kautta ja tietenkin mainostuksen uhrina otin tämän kuunteluun. Täytyy sanoa, että olipahan taas melkoinen tahtojen taisto tämän kanssa. Tämä oli pitkäveteinen ja tylsä. Auren oli tukholmasyndoomainen hömppä, joka välistä ärsytti ja huvitti suuresti. Kuitenkin tarinan edetessä hänestä alkaa paljastua vähän uusia puolia naiivisuudestaan huolimatta. Mutta niin, 90% kirjasta ei oikein tapahtunut mitään. Tasapaksua tarinan kerrontaa Aurenin näkökulmasta Midaksen linnassa ja vierailevan kuninkaan sietämistä. Pakko myöntää, koin välillä hiukan vastenmielisyyden tunteita tiettyjen hahmojen vuoksi. Oikeastaan vasta kirjan loppupuolella alkaa tapahtua kun Auren päätyy uusiin ympyröihin ja koettaa selviytyä toinen toistaan julmempien ihmisten ympäröimänä ja koettaa kasvattaa kuuluisaa selkärankaansa vähän enemmän. Mukaan mahtuu taikavoimia, merirosvoja ja vähän haltioitakin, jälleen naisen asemaa poljetaan ja Auren oppii itsestään vähän uusia puolia kirjan lopulla. Oikeastaan kirjan viimeiset vajaa 2 tuntia oli tarinan parasta antia ja alkoi itsekin kuuntelemaan vähän toisella tavalla. En tiedä mikä tästä tekee romantasiaa, ei ainakaan tästä osasta, koska ei tässä ollut siitä kyllä tietoakaan. Parina hetkenä kuvattiin jonkinlaista aktia, enemmän ja vähemmän pakotettuna, mutta suhteellisen kesysti. Synkkä tämä jossain määrin oli, mutta rakkaus ei tässä kyllä kukoistanut. Tätä sarjaa pitäisi vaan kuulemma kahlata eteenpäin jolloin se alkaa parantua, joten eeeehkä jossain välissä tartun seuraavaan osaan.