The Edge of Darkness

Leigh Riversin synkkääkin synkempi dark romancen maailma tuo lukijalleen eteen vauhdikkaan trillerin elementit. Trilogiaa edeltää tarina, josta kaikki saa alkunsa ja se pohjustaa hiukan trilogiaa ja antaa sille uutta näkökulmaa. Esiosassa kerrotaan Tobias Mitchellin tarinaa ja trilogiassa tarinaa jatkaa hänen poikansa Kade. Kirjat ovat hyvin synkkiä teemaltaan eivätkä sovi nuorille tai herkille lukijoille. Sarja on englanninkielinen.

Kirjailijan kotisivut

Kirjat:

0.1. Psychotic Obsession

1. Insatiable

2. Voracious

3. Restitution

Psychotic Obsession

Aria Miller on fiksu tutkija, joka on keskittynyt parantamaan harvinaista sairautta. Hän saa assistentikseen hurmaavan ja mystisen Tobias Mitchellin. Tobias vaikuttaa olevan kohtelias ja hillitty mies, joka kiinnittää Arian huomion heti alkutekijöissään. Aria tietää, että omaan assistenttiin sekaantuminen romanttisessa mielessä on väärin, mutta pian hän huomaa olevansa entistä enemmän miehen pauloissa. Ja pian tilanne alkaa karata käsistä kun Tobiaksen hillitty ulkokuori alkaa rakoilla.

Törmäilin tähän sarjaan yhtenään somen ihmeellisessä maailmassa, joten mainostuksen uhrina otin tämän kuunteluun Audiplen kautta. Vaikka kuunnellessaan sitä jo tietää, että kaikki ei tule menemään ihan nappiin niin alussa hahmot ja juonen kulku veivät mennessään ja tuudittivat valheelliseen mukavuuden tunteeseen. Aria huomaa pian olevansa komean Tobiaksen pauloissa, joka on kohtelias ja tuntuu kiinnittävän kaiken huomionsa Ariaan. Kipinät alkavat sinkoilla ja sivulta toiselle parin kanssakäyminen tuntuu vain syventyvän, spicyä tihkuu ja lukijaa riepotellaan kahden ihmisen keskinäisen hekuman pyörteissä. Kunnes ei enää riepotellakaan. Tai riepotellaan, mutta tunnelma alkaa pikkuhiljaa muuttua paljon pakkomielteisempään suuntaan ja ennen kuin edes Aria itse ennättää huomata, lukija on jo napattu keskelle entistä monimutkaisempaa vyyhtiä kun Tobiaksen sliipattu ulkokuori alkaa pakkomielteisesti rakoilla ja parin tarina alkaa saada uusia synkempiä sävyjä. Aria ei huomaa olevansa keskellä manipuloivan psykopaatin juonitteluja ja saa lukijatkin haukkomaan välillä henkeä tapahtumien vyöryessä höyryjunan lailla eteenpäin kunnes homma lähtee totaalisesti lapasesta ja leviää kuin jokisen eväät konsanaan. Tämä oli kyllä ehkä tähän astisista kuuntelemistani tarinoista selkeästi kieroin ja synkin, ja sisältää paljon kyseenalaisia elementtejä. Aiempien saman genren kirjojen miehet vaikuttivat kuoropojilta Tobiaksen rinnalla. Koko synkkä ja armoton tarina päättyy katkeransuloiseen loppuun, joka saa minutkin herkistymään. Huhuh, mikä vuoristorata. Ehkä luen/kuuntelen vielä jatko-osatkin jossain vaiheessa, mutta nyt on hetki vedettävä happea.