Ava Nashin viimeinen muistikuva on se, kun hän menettää autonsa hallinnan vauhdikkaan illan päätteeksi. Hän herää sairaalassa ja tajuaa järkytyksekseen hänen vihamiehensä, ja salaisen ihastuksensa, istuvan hänen vuoteensa vierellä. Jos nuoruusvuosilta tuttu ihastus Eli King on polkenut Avan sydämen jalkoihinsa jo aikaa sitten, mutta nyt hän ilmoittaa, että he ovat naimisissa. Ovat olleet naimisissa jo 2 vuotta. Avan muistinmenetys luo haasteensa ja samalla kun hän yrittää selvittää mitä hän oikein on unohtanut, hänen on samalla koetettava elää arkea miehen kanssa, jota hän halveksii.
Sarjan viimeinen osa lähtee liikkeelle hiukan erilaisista kuvioista kuin aiemmat osat. Olin vähän päästäni pyörällä kun aloin kuuntelemaan tätä ja koetin sisäistää kaiken kuulemani. Tunnelma tässä kirjassa oli vähän surumielinen Avan kamppaillessa omia demoneitaan vastaan ja Elin ollessa täydellinen mulkero suurimman osan aikaa, ai luoja mä vihasin sitä hahmoa koko kirjan ajan. Yleensä mulla ei ole vihanhallintaongelmia, mutta tämä hahmo oli kyllä luotu niin totaalisen ärsyttäväksi, että ei ollut muuta vaihtoehtoa. Tämä kirja oli oikeastaan valtaosan aikaa todella surumielinen ja pääparin välinen kanssakäyminen ontui kuin vino tuoli konsanaan. En oikein päässyt edellisten kirjojen tunnelmaan samalla tavalla. Loppua kohden alkoi sitten vähän asioita paljastua ja draamaa kehittyä ja joutuihan sitä perinteisesti vuodattamaan jokusen kyyneleenkin. Siinä se nyt oli, kuuden kirjan matka loistavien hahmojen, synkkien tapahtumien ja spicyn keskiössä. En kyllä kadu tähän sarjaan koskemista vaikka kaikki kirjat ei itselle niin kolahtaneetkaan. Kyllä se Killian säilyi suosikkina aina ekasta kirjasta tähän viimeiseen. Haikea olo. Mitähän hienoa sitä mahtaa seuraavaksi löytääkään luettavaksi tai kuunneltavaksi?
.jpg){kind=small}
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitoksia muistamisesta ;)