Okaruusujen valtakunta

Suosittu viisiosainen kirjasarja on Sarah J. Maasin käsialaa. Se kertoo maailmasta, jossa tavalliset ihmiset sekä haltiat asustavat rintarinnan Prythian valtakunnassa. Vuosikausien kauna, sotiminen ja menetykset puolin ja toisin ovat luoneet ihmisten ja haltioiden välille hauraan rauhan, joka uhkaa mureta hetkenä minä hyvänsä. Feyre on vaatimaton ihmisnainen, joka yrittää pitää huolta perheestään kurjuuden keskellä kunnes eräänä päivänä hän surmaa suuren suden. Se käynnistää tapahtumien sarjan, eikä mikään ole enää niin kuin ennen...

Kirjailijan kotisivut

Kirjat:

1. A Court of Thorns and Roses (Okaruusujen valtakunta, 2019)

2. A Court of Mist and Fury (Usvatuulen valtakunta, 2020)

3. A Court of Wings and Ruin (Siiveniskujen valtakunta, 2021)

4. A Court of Frost and Starlight (Talviyön valtakunta, 2024)

5. A Court of Silver Flames (Hopealiekkien valtakunta, 2024)

Okaruusujen valtakunta

Kaikki kuolevaiset pelkäävät sitä, mikä pohjoisessa metsän takana vaanii. Ankaran talven keskellä nuori metsästäjätär Feyre uskaltautuu nälän ajamana vaarallisen syvälle metsään. Saalista jahtaa myös suuri susi, ja tapettuaan pedon Feyre oppii, miten kovan hinnan haltiasukuisen olennon hengen riistämisestä joutuu maksamaan. Feyre raahataan Prythianin pahamaineiseen valtakuntaan. Hänet vanginneen pedon kasvoja peittää jalokivikoristeinen naamio, mutta läpitunkevan vihreät silmät kutsuvat häntä puoleensa. Olento on Tamlin, yksi Prythianin korkea-arvoisista, vaarallisista haltioista. Vähitellen Feyren tunteet muuttuvat hyisestä vihasta polttavaksi intohimoksi, joka saa hänet sivuuttamaan kaikki kuulemansa varoitukset. Mutta muinaisen kirouksen varjo heittäytyy haltioiden maiden ylle, ja Feyren täytyy löytää tapa pysäyttää se, tai Tamlin ja tämän maailma tuhoutuvat iäksi. 

"Sain lukusuosituksen ystävältä tästä kirjasta niin pitihän se viimein saada luetuksi. Luin joskus samalta kirjailijalta toista sarjaa ja se tuntui omaan makuun jotenkin kumman lapselliselta ja tympeältä, pakko myöntää, että tämä tuntui juuri samalta. Ehkä tällä kirjailijalla on jokin omanlainen tyylinsä kirjoittaa mitä en vaan koe omakseni, mutta ei tämä nyt kamalasti riemunkiljahduksia saanut aikaan. Lähtökohdat Prythialle oli minusta vähän oudot ottaen huomioon mitä Feyre teki ja jotenkin koko kirjan maailma oli vain niin outo ja kummallinen. Alku oli vähän hidastempoista ja puolet kirjasta keskityttiin lähinnä Feyren eloon ja oloon Prythiassa kunnes puolivälin jälkeen pistettiin vaihde silmään ja sitten tykitettiinkin tapahtumaa toisensa jälkeen ihan urakalla. Loppupuoli oli ehkä kirjan parasta antia ja tykkäsin jollain tapaa tarinan ja tapahtumien "raakuudesta". Aika näyttää, että saanko tartuttua seuraavaan kirjaan. Hassua sinänsä, mutta kun tämän sai loppuun niin ihan hyvin voisi ajatella, että tämä oli yksinäinen oma kirjansa, joka alkoi ja päättyi eikä jatkoa tule, mutta tätä on luvassa useammankin kirjan verran. Ehkä joku hetki tartun seuraavaan osaan."

ARVOSANA: 7