Tarina sijoittuu maahan, jota piinaavat kolme vitsausta: sieluja varastavat coraniaidit, uuden elämän vievä "huuto" sekä punaiset lohikäärmeet. Arianwen ei ole koskaan poistunut kylästään, mutta lähtee yhdessä muiden naisten kanssa perinteiselle pyhiinvaellukselle, jossa tarkoituksena on löytää tuleva puoliso. Miehen löytäminen ei kuitenkaan kiinnosta Arianweniä koska hänen sydämessään elää vain meri ja laulu. Kunnes hän tapaa lohikäärmeen ja tämä ratsastajan, ja vaarojen uhatessa heidän on liittouduttava...
Pitihän sitä vähän saada alta pois näitä The Forbidden Wing-paketin kirjoja. Tässä oli hyvinkin kauniit kansipaperit, syrjävärjäykset ja huh, sisäkuvat. Pitänee näistäkin jakaa vähän kuvia joku kerta tarkemmin. Mutta joo, tämä kyllä tökki. Tämä oli jotenkin kamalan tylsä. Tarina oli sinällään mielenkiintoinen, mutta jotenkin tämä ei varmaan vaan ollut mulle. Tämän kirjan vauhtiin pääseminenkin oli vähän työn takana kun tuntui alkuun, että tässä oli jotenkin todella paljon vaikeita sanoja. Hahmoja vähän vilahtelee ikään kuin läpikulkumatkalla tarinassa ja pääparin välinen kemia oli vähän... olematonta. Ei tässä oikein ollut mitään kunnon slow burniakaan sen osalta, lempeä leiskuu vähän sivulauseessa, joten tämä keskittynee enemmän siihen jonkinlaiseen maailmanrakennukseen ja tarinan etenemiseen kuin itse "rakkaustarinaan". Ja ilmeisimmin tämä on useampiosainen koska tämä jäi ihan kesken kun molemmilla päähenkilöillä oli selkeästi omat kuviot jatkoa ajatellen. Fantasianörtille tästä vähän saa jotain, romantiikan nälkäiselle ei niinkään. Noh, oli erilainen ja tulipahan luettua. En usko, että jatkoa lähtisin lukemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitoksia muistamisesta ;)