Thorns Duet

Rina Kentin kaksiosainen kirjasarja sukeltaa alkutekijöissään college-maailmaan, jossa sulkeutunut omissa oloissaan viihtyvä Naomi ja suosittu pelinrakentaja Sebastian kohtaavat, ja kauan kyteneet molemminpuoliset tunteet roihahtavat liekkeihin. Dark romancen tuotos on synkkä, suorasanainen eikä säästele käänteissään. Tarina seuraa henkilöiden taivalta koulumaailmasta tulevaisuuteen saakka, vuosien päähän, ja välissä tapahtueet asiat vainoavat heitä molempia. Sarja on englanninkielinen.

Kirjailijan kotisivut

Kirjat:

1. Red Thorns

2. Black Thorns

Red Thorns

Säpäkkä omissa oloissaan viihtyvä Naomi rakastaa True Crime-sarjoja ja kuuluu collegen cheerleading- joukkueeseen ainoastaan äitinsä toiveesta. Hän on salaa ihaillut komeaa veistoksellista pelinrakentajaa jo kauan ja eräänä päivänä hän kirjaimellisesti törmää päiväuniensa kohteeseen Sebastianiin koulussa. Kipinät sinkoilevat, eikä ehkä hyvässä mielessä, mutta pian molemmat huomaavat vetävänsä toisiaan puoleensa. Sattumien kautta he päätyvät tutustumaan enemmän ja heidän pimeät fantasiansa päätyvät törmäyskurssille.

Siis tää kuulostaa jälleen yhdeltä aika perinteiseltä college-romantiikalta mustilla mausteilla ja alkuun tätä kuunnellessa olikin vähän sellainen mitähäntästätulee-fiilis. Pidin Naomin säpäkästä luonteesta ja Sebastianin synkästä ja lähes kylmästä olemuksesta. Ja minua häiritsi alkuun jossain määrin se miten nuoria nämä päähenkilöt olivat, ottaen huomioon miten villiksi meno heidän välillään äityy. Tästä ei oikein löydy sellaista pientäkään hitusta romantiikan nälkäiselle vaan se potkii ja raapii lukijaansa ja saa kyseenalaistamaan sen, että uskaltaako tätä enää kuunnella pidemmälle. Juuri kun ajattelin, että näinköhän tämä nyt tästä etenee mielekkääseen suuntaan niin parin välinen kemia alkaa muuttua ja se alkaa saada erilaisia sävyjä. Tässä kirjassa pidin ja vihasin Sebastiania vuoronperään. Tämä oli kummallinen sekoitus viihdyttävää ja häiritsevää lukukokemusta, se herätti kaikenlaisia tunteita ja minä, joka en tavallisesti reagoi kirjoihin oikein millään tavalla itkin tarinan loppupuolella kun salaisuuksia paljastuu Naomille. Ja kun sekään ei vielä riitä niin kirjailija heittää melkoisen pommin loppuun ja en oikeastaan nähnyt muuta mahdollisuutta kuin jatkaa heti seuraavaan osaan. Hämmentävä, kiero, vähän sairas, mutta samalla äärimmäisen koukuttava. Vaikkei tämä kuulu ehkä siihen perinteiseen genreen, jolle antaisin jopa neljä tähteä, nyt on pakko.

Black Thorns

Naomi ja Sebastian ovat päätyneet vaaralliseen tilanteeseen, josta ei tunnu olevan ulospääsyä. Heidän on uhrattava itsensä taistellakseen eteenpäin, mutta se mitä sen jälkeen tapahtuu, muuttaa kaiken. Vuosia myöhemmin he tapaavat hiukan erilaisissa merkeissä ja kaikki aiemmin tapahtuneet asiat ja tunteet pääsevät uudelleen valloilleen ja on jälleen aika taistella sen puolesta mitä rakastaa.

Tähän kirjaan on vaikea kirjoittaa kuvausta ilman, että en kauheasti paljastaisi jatkosta, mutta syöksyin tämän osan kimppuun siis heti kun sain ekan osan valmiiksi. Tarina alkaa hiukan ahdistavissa merkeissä ja pohdin jo, että voiko tämä vielä kierommaksi mennä. Kaikki kuitenkin kulminoituu uuteen tapahtumien sarjaan, joka sai minut jotenkin ihan raivon valtaan. Tässä kirjassa pidin ja vihasin Naomia vuoronperään. Ja aloin pitää Sebastianista enemmän. Jos ensimmäinen osa herätteli mun fiiliksiä niin tämä kyllä ruokki niitä ihan huolella, olin vuoronperään aivan raivoissani, välillä olin suu auki ja lopussa minä taas itkin. Olen jotenkin kovin hämmentynyt siitä miten paljon nämä kirjat aiheutti tunnereaktioita, joten kaipa se on todettava, että se on hyvän tarinan merkki. Näissä kuitenkin oli sitä juonta vaikkakin kyllä myös erittäin asiatonta spicyä myös, mutta juoni oli se, joka ne tunnereaktiot herätti. Ja eräs asia, jonka merkitystä pohdin ensimmäisessä osassa, sai nyt tässä osassa selvyyden ja olin ihan monttu auki, että mitä?! Siis todella hämmentävä kaksiosainen tuotos. Ja onneksi kaikki kuitenkin kulminoitui ainakin itselle mielekkääseen loppuratkaisuun, ilman sitä olisin ollut ihan rikki. Pakko antaa tällekin neljä tähteä. Jo siksikin, että toinen lukijoista oli Teddy Hamilton. Köh.