Empyreum

Empyreym-sarja Rebecca Yarrosin kirjoittama fantasiaromaanisarja. Kirjasarjaan on määrä tulla viisi osaa ja viikko ennen kirjasarjan toisen osan julkaisua tiedotettiin, että Siivenisku sovitetaan televisiosarjaksi ja Yarros ottaa osaa tulevan sarjan tuotantoon. Romaanin oikeudet omistaa Amazon MGM Studios ja sarjan showrunneriksi on nimetty Moira Walley-Beckett. Sarja oli aikaisessa kehitysvaiheessa heinäkuussa 2024.

Kirjojen maailma sijoittuu kuvitteelliseen Navarren kuningaskuntaan ja kertoo Violet Sorrengailista, joka aloittaa lohikäärmelentäjän koulutuksen Basgiathin sotakorkeakoulussa komentajana työskentelevän äitinsä pakottamana. Koulutus on hengenvaarallinen ja kilpailu paikasta lentäjien eliittijoukossa kovaa. Ongelmia aiheuttaa myös tarinan antagonisti, siivenkomentaja Xaden Riorson, jonka isän Violetin äiti on aikoinaan mestauttanut.

Kirjailijan kotisivut

Kirjat:

1. Fourth Wing (suom. Siivenisku, 2024)

2. Iron Flame (suom. Rautaliekki, 2024)

3. Onyx Storm (suom. Myrskynsilmä, 2025)

3.5 Threshing Day (suom. Erottelupäivä, 20.10.2026)

4. ?

Fourth Wing (suom. Siivenisku sarjakuvakirja, osa 1 - 25.5.2027)

Siivenisku

Kaksikymmentävuotiaan Violet Sorrengailin on ollut tarkoitus erikoistua historiaan ja elää hiljaista elämää kirjojen keskellä. Nyt Basgiathin sotakorkeakoulun komentaja Sorrengail, Violetin äiti, on määrännyt Violetin liittymään satojen kokelaiden joukkoon, joista muokataan pieni mutta voimakas eliittijoukko lohikäärmelentäjiä. Suuri osa kokelaista kuolee koulutuksen aikana.

Violet on pienikokoinen ja hauras, joten selviämisen mahdollisuus on pieni. Lohikäärmeet eivät valitse taisteluparikseen ihmisistä heikoimpia vaan polttavat heidät tuhkaksi.

Oppilaat ovat jatkuvassa kuolemanvaarassa myös toistensa joukossa: koska lohikäärmeitä on vähemmän kuin kokelaita, kilpailijoista yritetään hankkiutua eroon. Moni kostaisi Violetille myös tämän pahamaineisen piinkovan äidin takia. Erityisen pahalla silmällä häntä katsoo Xaden Riorson, voimakkain ja säälimättömin siivenkomentaja, jonka perheen komentaja Sorrengail on mestauttanut.

Aloitin lukemaan tätä vähän sellaisella asenteella, että luenpa nyt jotain aikani kuluksi. Muutaman sivun jälkeen tajusin etten voi lopettaa. Rakastuin ihan täysin kepeään ja pirskahtelevaan tarinankerrontaan sekä tempperamenttisiin henkilöhahmoihin. Mitä arvosteluja vilkaisin nopeaan, kirjan tyyli on jakanut mielipiteitä. Kirjan juoni ja idea oli myös omaperäinen etenkin kun en ihan hetkeen ole mitään fantasiaa saanut kunnolla luettua. Tiettyjen hahmojen keskinäinen kemia oli kyllä jotenkin mahtavaa ja sai ainakin tämän lukijan sukat pyörimään jaloissa ja suupielet kääntymään hymyyn useammin kuin kerran. Olisin voinut lukea hahmojen keskinäistä piikittelyä vaikka kuinka kauan. Tarinan edetessä tietenkin asioita tapahtuu ja hullua myöntää, että jotkut kuumat kohtaukset ehkä hiukan lässäyttivät tunnelmaa hetkellisesti vaikka tunnustankin olevani tuhmien tarinoiden ystävä. Ei se kuitenkaan vauhtia hidastanut ja vielä viime metreillä kirja osasi tarjoilla vähän yllätysmomentteja jatkoon. Taisin tirauttaa kyyneleenkin lukiessani karuista hahmokohtaloista. En tiedä, tämä kirja pysäytti lukemaan kunnolla pitkästä aikaa kun ei ole oikein ollut aikaa istua alas ja keskittyä siihen pelkkään lukemiseen. Tämä oli siis ainakin minun mittapuullani todella hyvä. Aion todellakin lukea jatko-osat.

Rautaliekki

Kierrokset kovenevat Rebecca Yarrosin kuuman ja koukuttavan fantasiabestsellerin jatko-osassa.

Kaikki odottivat Violet Sorrengailin kuolevan ensimmäisenä vuonnaan Basgiathin sotakorkeakoulussa - niin oletti Violet itsekin. Mutta alussa vasta karsittiin heikkotahtoiset, epäkelvot ja huono-onniset.

Kun lohikäärmelentäjien varsinainen koulutus alkaa, uusi varakomendantti ottaa henkilökohtaiseksi tehtäväkseen opettaa Violetille, kuinka mitätön Violet on – ellei hän petä rakastettuaan.

Mutta Violet tietää salaisuuden, joka on ollut kätkössä monta vuosisataa. Eikä mikään, edes lohikäärmeen tuli, ehkä lopulta riitä pelastamaan koulua.

Hiukan kesti päästä tähän kirjaan sisälle. Alku oli vähän hidastempoinen jotenkin vaikka koko ajan tapahtui jotain. Pidin ensimmäisessä kirjassa päähenkilöiden keskinäisestä piikittelystä, jota tässä kirjassa ei oikeastaan ollut. Violetkin ehkä vähän turhan naiivi ja lapsellinen jankkaaminen luottamuspulasta oli vähän hohhoi, mutta onneksi sen ympärille ei jääty märehtimään liiaksi koko kirjan ajaksi. Lisäksi joutui vähän miettimään, että kukas nyt olikaan kukakin vaikka ensimmäisen osan lukemisesta ei ollutkaan vielä niin pitkä aika. Tarina jatkui kuitenkin hyvin vauhdilla ja kaikenlaista ennätti tapahtumaan tässäkin osassa. Pidän tällaisten kirjojen keveydestä siksi, että niissä ei syvennytä liiaksi yhteen asiaan vaan juttu soljuu eteenpäin kuin itsestään eikä turhanpäiväiseen jahkailuun jätetä liikaa aikaa. Vaikka kirja viihdyttikin hyvin paljon, siitä jotenkin jäi uupumaan "se jokin" mitä ensimmäisessä kirjassa oli. Kaiken kaikkiaan kuitenkin ihan riittävän kelpo jatko-osa ja tietenkin jätti paljon pohdittavaa ja odotettavaa seuraavaan osaan.

Myrskynsilmä

Violet Sorrengaililla on takanaan lähes puolitoista vuotta Basgiathin sotakorkeakoulussa, ja hän tietää, ettei oppitunneille ole enää aikaa - eikä epävarmuudelle. Taistelu on alkanut toden teolla. Viholliset vaanivat niin muurien ulkopuolella kuin omienkin riveissä. Keneen voi vielä luottaa?

Violet matkaa Aretian heikkenevien suojien ulkopuolelle etsimään uusia liittolaisia Navarren rinnalle. Nuori lohikäärmelentäjä saa panna peliin kaiken taitonsa, onnensa ja voimansa, mutta hän tekee mitä tahansa pelastaakseen lohikäärmeensä, perheensä, kotinsa ja rakastettunsa.

Vaikka se tarkoittaakin, että hänen on pidettävä valtava salaisuus, joka voi tuhota kaiken.

Tarvitaan armeija. Tarvitaan voimaa. Tarvitaan taikuutta. Ja lisäksi tarvitaan se ainoa asia, jonka vain Violet voi löytää - totuus.

Mutta myrsky yltyy... eivätkä kaikki selviä sen raivosta.

Tämä kirja oli lukijalleen vähän tunteiden vuoristorataa. Tarina käynnistyi vähän jähmeästi, mutta sitten alkoi tapahtumaan. Juuri kun vauhtiin pääsi, alkoi taas tasainen liito, tarina vuorotteli äksönin ja välillä hiukan tylsänkin välillä. Hiukan joutui muistelemaan kuka on kukakin kun nimiä ja paikkoja vilahteli kirjojen sivulla tiuhaan tahtiin, mutta kun vauhtiin pääsi niin lukeminenkin alkoi sujumaan. En kuitenkaan vieläkään pääse kirjan luettuna kiinni joihinkin henkilöhahmoihin. Teksti oli tuttuun tapaansa taattua Yarrosin laatua, hiukan jäin kaipaamaan taaskin sitä ensimmäisen kirjan piikittelyä hahmojen välillä, mutta Ridoc yritti urheasti pitää huumoriveikon viittaa harteillaan. Ehkei ihan samoihin sfääreihin päässyt minun pääni sisällä kuin ensimmäinen kirja, mutta kelpo jatko-osa mielenkiintoiselle tarinalle. Tarina jatkui, odotin jotenkin, että tämä on viimeinen osa tätä sarjaa, mutta näköjään ei ja seuraavaa odotellaankin sitten kauan aikaa koska englanninkielistäkään kirjaa ei vielä ole saatavilla.

Threshing Day

Empyreum-sarjan "välikirja" tuo lukijalleen 13 tarinaa eri hahmojen näkökulmasta ja kertoo kuinka heistä jokainen saa oman lohikäärmeensä. Kaikki hahmot eivät ole lohikäärmeen saadessaan samalla aikajanalla kuin Violet Siivenisku-kirjassa. Jos et ole lukenut kolmea julkaistua sarjan kirjaa, tämä joissain kohdissa spoilaa niitä, joten kannattaa lukea pääsarjaa ensin mikäli et ole vielä tutustunut. Kirja julkaistiin englanniksi tänään ja siitä saadaan suomennos jo lokakuussa, alustavasti 20.10, mutta julkaisupäivä voi muuttua.

Enhän minä mitään tätä jaksanut odotella suomennokseen asti vaan heti kun sain aamulla silmät auki niin pistin Storytelin pauhaamaan. Tämä ei ole kovinkaan pitkä, joten äänikirjanakin tämä oli vain jokusen tunnin ja millainen tunnit ne olikaan! Mukana on sarjasta tuttuja hahmoja ja heidän tarinoitaan päivästä kun he saivat omat lohikäärmeensä. Osa hahmoista oli itselle vähän yhdentekeviä, mutta osa siellä oli erittäin viihdyttäviä ja etenkin Ridocin POV oli aivan mahtava, nauroin sopimattoman paljon ja siitä hahmosta tuli kyllä tämän kirjan ansiosta entistä mielenkiintoisempi. En tiedä, ehkä olisin kokonaisuutena selvinnyt ilman tätä kirjaa ja ottanut mieluusti sen neljännen osan pääsarjaa, mutta ihan viihdyttävä tämä oli kuitenkin, aika ei mennyt hukkaan. Ja tässä kirjassa ehkä vähän paljastuu pieniä juonen käänteitä, jotka eivät tulleet ilmi muissa kirjoissa, joten ihan tyhjän päälle ei jäädä. Olen kyllä myös tilannut sen suomenkielisen kirjan, joten sitä odotellessa! Siellä on ilmeisesti myös kauniita kuvia tiedossa, joten ai että! Ihanaa, että näihin suomennoksiinkin on alettu panostamaan. Mukava välikirja tähän hetkeen, mutta hitsi, saisi tulla jo se neljäs kirja!