Maggie Shayne - Hämärän reunalla

Yön siivet, 10. kirja, 7 julkaistu

Amber Lily on ainutlaatuinen. Hänen ei kuuluisi olla olemassa, vampyyreiden ei nimittäin pitäisi kyetä lisääntymään. Ainutlaatuisuudestaan Amber on joutunut maksamaan kovan hinnan, hänen vanhempansa ovat aina suhtautuneet häneen ylisuojelevasti.

Amber on jo pidemmän aikaa nähnyt merkillisen unen uudestaan ja uudestaan. Komea mies ojentaa hänelle kauniin koristeellisen puurasian, mutta Amber ei halua katsoa sen sisälle.

Amber on ajamassa ystäviensä luokse, kun hän on ajaa miehen päälle. Mies - Edge - on hänen unestaan ja hän on vampyyri. Amber aistii miehessä aggressiivista voimaa, mutta ei voi vastustaa tämän herättämää halua. 

Amberilla ja Edgellä on yhteinen vihollinen Stiles, joka on jo vuosia saalistanut Amberia. Kohta suuri yllätys hätkähdyttää heitä ja koko heidän suurta vampyyriperhettään; Amberilla ja Edgellä on muutakin yhteistä kuin vihollinen... jälleen kerran Amberin elämä osoittautuu kerrassaan ainutlaatuiseksi.

"Onhan se nyt selvää, että Harlequin-kirjoissa ei ole syvällisiä pohdintoja vaan suoraa toimintaa. Tässä kirjassa se tosin ponnahti esille entistä räikeämmin. Tarinan juoni oli ihan kelvollinen eikä lopussa tapahtuvaa hämmästyttäävä (ja tavallaan kornia) tapahtumaa olisi mitenkään osannut arvata etukäteen. Edge oli vallan loistava hahmo osuvien heittojensa kanssa ja Amberissakin oli kivasti sisua ja luonnetta. Tämä oli ensimmäinen kirja, jonka luin Yön siivet - sarjasta ja olihan se ihan kelvollinen vaikka olen lukenut jos jonkinlaista negatiivista näistä pokkareista. Mikäli et kaipaa syvää kerrontaa vaan pinnallista raapaisua, vaihtuvia ja uskomattomiakin tapahtumia sekä räiskyvää romantiikaa, tämä on sinua varten."

ARVOSANA: 8

Jeffrey Eugenides - Naimapuuhia

(The marriage plot)

Onko 1800-luvun suurten romaanien rakkautta enää olemassa?

"Koko jutussa alkoi olla kohtalaisen koomisia ja shakespearelaisia piirteitä: Larry rakasti Mitchelliä, joka rakasti Madeleinea, joka rakasti Leonard Bankheadia."

Kun Madeleine palasi collegeen viimeiseksi lukuvuodeksi, hän oli päättänyt olla uuttera, ja tinkimättömästi selibaatissa. Mutta sitten hän tapasi Leonard Bankheadin. Jälkeenpäin ajatellen hänen olisi pitänyt huomata varoitusmerkit ajoissa.

Älykästä, hauskaa, osuvaa! Vinon huumorin siivittämä moderni kolmiodraama kuva inhimillisiä pikkumaisuuksiamme neulanterävästi ja samastuttavasti.

"Okei, takakannen teksti lupaa hyvää? Se lupaa huumoria, parisuhdedraamaa ja ehkä vähän tuhmuuksiakin. No, tämä kirja on sitten ilmeisesti sekoittanut takakantensa jonkun toisen kirjan kanssa. Itse parisuhdedraama rajoittuu yhteensä sataan sivuun (jos niinkään moneen) ja loppuaika kuvaillaan Mitchin seikkailua ympäri maailmaa, Madeleinen eipäs-juupas-niinpäs mietteitä ja maanis-depressiivistä poikaystäväehdokasta, josta ei tunnu olevan mihinkään. Johonkin "syvällisen" tekstin lukijaan tämä ehkä kolahtaa, mutta itse meinasin purskahtaa epätoivon itkuun ennen puolta väliä. Oli kiva tietää hahmojen elämästä ja menneisyydestä, mutta se meni kuvailussaan liian pitkäveteiseksi puuroksi. Milloin oli tarkkoja pohdintoja kirjoista ja kirjailijoista, joista en ole ikinä kuullut, milloin oli jumalasta ja uskosta. Mieleni olisi tehnyt harpata suoraan loppuun. Lukukokemuksen pelastivat muutamat hauskat alapää-vitsailut ja roisit mietteet kirjan edetessä. Loppu jäi todella sekavaksi ja avoimeksi... tai sitten minä en enää jaksanut keskittyä. Kirja, joka kyllä suuresti petti odotukseni."

ARVOSANA: 7

Nälkäpeli - leffa!

"May the odds be ever in your favor!"

Kauan sitä odotettiin ja nyt se on nähty! Fanitan ihan kympillä kirjasarjaa ja olin jo luonut päähäni kuvan siitä, millainen maailma oli kyseessä. Elokuva ei pettänyt mielikuviani, mutta se jäi vähän tasapaksuksi ja latteaksi siinä missä kirjojen tarina oli koko ajan jännittävä ja otteessaan pitävä. Elokuva ei ollut missään nimessä huono eikä aika käynyt pitkäksi, mutta siitä puuttui se pieni kipinä, jonka kirjoja lukiessa sai. Näyttelijävalinnat olivat minusta hyviä ja lavasteet näyttäviä. Elokuvassa häiritsi se, että kamera tärisi ja suihki menemään välillä miten sattuu ja sen takia moni hyvä kohtaus jäi vähän kehnoksi. Vaikka elokuvan ikäraja olikin teemaan nähden matala, ei se kuitenkaan haitannut millään tavalla itse katseluelämystä. Vaikka tappoja ei kuvattu kauhean tarkasti, aiheutti leffa pariin kertaan surullisen sykähdyksen ja hiukan karmaisevia tunteita. Onnistunut pätkä!

Kirjoittelinpa tästä jo leffablogiini, mut lisäilinpä sitten tännekin :)

Mistä kirjasta?

Greg yritti hivuttaa tuoliaan taaksepäin, mutta se oli naulattu paikalleen. - M-mitä tuo on?

- Erityishappoa, jota sekoittelen itse. Se syö lihasi ja polttaa sinut sisältä ulospäin. Verisuonet, lihakset, luun. Ainoa, mitä se ei voi syövyttää, on tämä metalli, koska se on suoraan taivaista. Kerrotko, mitä haluamme tietää? Vai työnnänkö tämän terän jalkapohjaasi ja jatkan siitä ylöspäin?

Kyyneleet virtasivat tärisevän miehen kasvoilla ja sekottuivat paidassa olevaan vereen. - He ovat koulutuslaitoksessa. Sitä sanotaan metsästyslukioksi. Se on Parapsykologian instituutin alainen laitos. Sisäoppilaitos, jossa lapset pidetään niin kaukana äideistä kuin mahdollista. Heidät opetetaan taistelemaan ja jäljittämään. Vihaamaan teidän kaltaisianne niiden miljoonien vuoksi, jotka olette murhanneet sairauksillanne ja valheillanne.

Yllä olevaan tekstiin ei tullut yhtään veikkausta ja oikea vastaus on siis Gena Showalterin PIMEYDEN KUISKAUS!

Kilpailu!

Pistetääs pienimuotoinen kilpailu pystyyn!

PALKINTO:

P.C. Cast - Elphamen valinta

Elphamen elämä ei ollut koskaan ollut helppoa, vaikka hän olikin saanut elää loiston keskellä ja nauttia erityisasemasta. Erityisyys oli raskasta kannettavaksi. Kukaan ei ollut Elphamen kaltainen. Hän oli ihmisen, kentaurin ja jumalattaren yhdistelmä.

Elphame oli tottunut voittamaan vaikeudet. Hänen elämänsä sai uuden suunnan, kun hän lähti uudisraivaajaksi MacCallanin raunioituneeseen linnaan. Hänen hurmuriveljensä Cuchulainn seurasi ylpeänä sisarensa edistymistä uuden klaanin johtajana.

Cuchulainn tiesi henkimaailman kautta, että linnassa Elphame tutustuisi myös kohtaloonsa. Uusi asema klaanin päällikkönä sai Elphamen loistamaan ja kohta hänen keskustelukumppaneinaan olivat myös linnan vanhan lordin henki sekä olento, joka oli kaikille täysin tuntematon, mutta joka jakoi Elphamen kanssa paljon; erilaisuuden ja mahdollisuuden paremmasta tulevaisuudesta. Mutta ennen tulevaisuutta Elphamen oli tehtävä suuri valinta. Hänen oli ratkaistava uuden elämänsä suunta.

Partholon - sarjassa on ilmestynyt aiemmin pokkarit Jumalattaren valittu, Valittujen taisto sekä Valontuoja. Elphamen valinta on neljäs osa, jota ei ole vielä saatavilla missään, joten nyt osallistumaan!

Jätä kommentti tämän viestin alle niin olet arvonnassa mukana. Jos mainostat kilpailua omassa blogissasi, saat tuplasti paremman mahdollisuuden voittaa. Voittaja arvotaan 8.4.2012, joten seuraa sivuja silloin!

The Host - traileri!

Huh, on sitä odotettukin! Niille, jotka eivät ole perehtyneet tiedoksi, että The Host (suomeksi Vieras) on Twilight saagasta tutun Stephenie Meyerin scifituotos. Se kertoo sieluista, jotka ovat hiljaa vallanneet maapallon ja siellä asuvat ihmiset. Vaeltaja - niminen sielu on kaapannut Melanien vartalon ja pyrkii valtaamaan myös tytön ajatukset, mutta Melanie onkin sitkeämpää tekoa kuin sielu olisi osannut kuvitellakaan. Tämä merkillinen parivaljakko yhden ihmisen ruumissa lähtee etsimään poikaa, johon Melanie on rakastunut ja siitä alkaa heidän vivahteikas tarinansa. Tuolla kirjasarjat - otsikon alla löytyy tarkempia speksejä jos kiinnostaa :)

Sielut - trilogia

(All souls trilogy)

Deborah Harknessin historiaa pursuava tarina kertoo Dianasta, joka on noita. Hän on vuosien ajan yrittänyt pitää noita-puolen piilossa, mutta sitten kuvioihin astuu tavattoman vanha käsikirjoitus, joka sisältää tietoa noitien, vampyyrien ja demonien syntyperästä. Kaikki yliluonnolliset olennot haluavat saada kirjoituksen käsiinsä, mutta vain Diana pystyy siihen. Kun Diana tapaa vastustamattoman ja komean vampyyrin nimeltä Matthew, he alkavat sekoittaa pakkaa entisestään, koska eri rotujen seurustelua keskenään ei katsota hyvällä. Noidan ja vampyyrin on yhdistettävä voimansa taistellakseen vanhaa lakia vastaan. Samalla Dianan on hyväksyttävä noitapuolensa ja alettava oppia lisää magiasta, jotta hän voi nousta uhkaa vastaan, joka hiipii jo heidän kannoillaan.

Warner Brothers Pictures on ostanut elokuvaoikeudet. Tuottajina tulevat toimimaan Denise DiNovi sekä Alison Greenspan. Käsikirjoittajana toimii David Auburn, joka on voittanut Pulizer- sekä Tony Award-palkinnot.

Deborah Harknessin kotisivut

Kirjat:

1. A Discovery of Witches (suom. Lumottu, 2011)

2. Shadow of Night (suom. ??)

3. The Book of Life

Lumottu

Jotakin oli juuri tapahtunut. Jotakin maagista.
Ei se mitään ole, minä ajattelin ja marssin päättäväisesti ulos kirjastosta.
Oletko ihan varma? kuiskasi pitkään torjuttu ääni.

Diana Bishop on nuori historiantutkija ja tunnetun noitasuvun jälkeläinen. Sukuun kohdistuneiden vainojen vuoksi hän tutkii alkemiaa puhtaasti tieteen keinoin, mutta joutuu pyörtämään päätöksensä löytäessään salaperäisen kadonneeksi luullun käsikirjoituksen.

Dianan lisäksi valtaväestöön sulautuu laaja olentojen eli noitien, demonien ja vampyyrien joukko, joita maaginen kirja vetää puoleensa. Vahvoin loitsuin suojattu käsikirjoitus kätkee arvokasta tietoa kaikkien luotujen syntyperästä ja jopa kuolemattomuuden salaisuuden…

Asia kiinnostaa myös perinnöllisyystieteilijä Matthew Clairmontia, joka siviiliammattinsa lisäksi on 1500-vuotias vampyyri ja intohimoinen darwinisti. Yhdessä he tempautuvat aikarajat ylittävään seikkailuun, joka vie vainoajiaan pakenevan parin aina Ranskasta Yhdysvaltoihin ja menneisyyden Englantiin. Dianan ja Matthewin välistä kiellettyä vetovoimaa ei väkevinkään magia pysty tukahduttamaan, mutta ovatko sen seuraukset niin tuhoisia kuin raivostuneet olennot uskovat?

"Huh, en edes tiedä mistä aloittaa. Tämä kirja on todellakin täynnä historiaa ja menneitä aikoja. Se tuntuu suorastaan tursuvan ulos kirjasta. Kirjoittaja tietää todella historiasta, alkemiasta ja jopa perinnöllisyystieteestä. Teksti on ns. raskasta luettavaa, koska siinä käsitellään paljon historiallisia asioita, ihmisiä ja paikkoja ja kevyemmän tekstin lukijoille se saattaa olla siksi erittäin pitkästyttävää luettavaa. Romantiikkakin tuntuu hukkuvan useaan otteeseen muun tarinan alle. Omaan lempilukemistooni ei todellakaan kuulu tämän kirjan kaltaiset tuotokset, mutta jotenkin kirjan tunnelma vangitsi ja lennätti aivan uuteen maailmaan, jossa on vanhoja linnoja, mahtavaa punaviiniä ja jännittäviä tapahtumia. Kirja ei sinänsä ole täynnä vauhdikkaita tapahtumia vaan ensimmäinen puolisko kirjasta keskittyy lähinnä Matthewn ja Dianan tutustumiseen ja tunteiden kehittymiseen. Puolen välin jälkeen pääsemmekin tutustumaan kunnolla Matthewn perheeseen ranskassa sekä Dianan noitaperheeseen amerikassa. Lisäksi Dianan "elävä" kotitalo oli aivan ihana lisä tarinaan. Tässä kirjassa noidat todellakin ovat noitia ja pystyvät käsittelemään myös luonnonvoimia. Pahiksiltakaan ei vältytä. Kirja jää todella ärsyttävään kohtaan ja jatko-osaa jää janoamaan kuola poskella vaikka kirja ei suosikkeihini lukeudukaan. Hauskana bonuksena muuten suomalaisnoita nimeltä Satu Järvinen, joka herätti huvitusta useaan otteeseen."

ARVOSANA: 8

Mistä kirjasta?

Heiii, hiljaiseloa on kirjojen saralla nyt niin laitetaas arvausleikki pystyyn taas kerran...

Greg yritti hivuttaa tuoliaan taaksepäin, mutta se oli naulattu paikalleen. - M-mitä tuo on?

- Erityishappoa, jota sekoittelen itse. Se syö lihasi ja polttaa sinut sisältä ulospäin. Verisuonet, lihakset, luun. Ainoa, mitä se ei voi syövyttää, on tämä metalli, koska se on suoraan taivaista. Kerrotko, mitä haluamme tietää? Vai työnnänkö tämän terän jalkapohjaasi ja jatkan siitä ylöspäin?

Kyyneleet virtasivat tärisevän miehen kasvoilla ja sekottuivat paidassa olevaan vereen. - He ovat koulutuslaitoksessa. Sitä sanotaan metsästyslukioksi. Se on Parapsykologian instituutin alainen laitos. Sisäoppilaitos, jossa lapset pidetään niin kaukana äideistä kuin mahdollista. Heidät opetetaan taistelemaan ja jäljittämään. Vihaamaan teidän kaltaisianne niiden miljoonien vuoksi, jotka olette murhanneet sairauksillanne ja valheillanne. 

Naistenpäivä!

Kohota, nosta, hinkkaa ja hankaa: Kyllä on naisen elämä rankkaa. Veltostuu vatsa ja roikkuu rinta, eikä ole sileä enää reidenkään pinta. Alkaa vaivata tantta tauti, unohda se ja elämästä nauti! Höyrytä, hauduta ja itseäsi helli, kylvetä, kuori ja yrteissä kelli. Pääsee näin valloilleen kehon kieli, hohtavat silmät ja virkistyy mieli. Katsoo pian peilistä uusi nainen: lähes täydellinen, siis sinunlainen.

IHANAA NAISTENPÄIVÄÄ!

Mistä kirjasta?

Eipäs ole tullut laitettua tätäkään pitkään aikaan, joten nyt arvuuttelua kehiin taas!

"Kerropa yksi asia", sanoi Ian hetken kuluttua.

"Jos tiedän vastauksen."

"Ei se ole vaikea kysymys."

Hän ei kysynyt heti. Sen sijaan hän kurottautui lyhyen välimatkan yli  ja tarttui minua kädestä molemmin käsin. Hän piteli sitä hetken ja liikutti sitten vasemman käden sormiaan hitaasti ylös käsivartta ranteesta olkapäähän. Aivan yhtä hitaasti hän veti ne taas takaisin. Hän ei katsonut kasvoihini vaan käsivarren ihoon, tarkasteli kuinka se nousi kananlihalle sormien jäljiltä.

"Tuntuiko tuo sinusta hyvältä vai pahalta?" hän kysyi.


EDIT: Kaksi oikeaa arvausta tuli ja oikea vastaus oli siis Stephenie Meyerin VIERAS! ;)

Kuukauden Blogi!

JUONITTELUA

Jep, varsinkin naisille mieluinen paikka, jossa saa puida tämän hetken kovimpien kirjojen (miksei vanhempienkin kirjojen) tarinoita spoilaamatta. Kirjoja löytyy laidasta laitaan ja vaikka sivu on suhteellisen tuore, siellä on jo tiivis lukija- ja kommentointikunta. Kirjoja on laidasta laitaan ja saa myös toivoa haluamaansa kirjaa juonittelurinkiin. Omaperäinen ja kiva idea, joka ei koskaan vanhene!

Sukella tätä kautta juonittelun maailmaan!